play

Nord Stream -putken sabotaasi oli saksalaisille herätys – "Vielä keväällä otettiin suhteellisen tosissaan, mitä Kreml sanoo"

Suhteellisen isossa saksalaislehdessä Der Tagesspiegelissä spekulointiin alkuviikosta jopa sillä, olisiko Ukraina voinut toteuttaa iskun Nord Stream -putkiin. LEHTIKUVA/AFP/Tanskan puolustusvoimat

Suhteellisen isossa saksalaislehdessä Der Tagesspiegelissä spekulointiin alkuviikosta jopa sillä, olisiko Ukraina voinut toteuttaa iskun Nord Stream -putkiin. LEHTIKUVA/AFP/Tanskan puolustusvoimat

STT-Lehtikuva

Nord Stream -putkien sabotaasi on ollut herätys Saksalle, arvioi Saksaan erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander STT:lle.

–  Nyt alkaa oikeasti upota, että täytyy muuttaa kurssia todella perustavanlaatuisesti, hän sanoo viitaten niin maan energia- kuin turvallisuuspolitiikkaankin.

Aluksi keskustelu putkien sabotaasin tekijästä lähti tosin ainakin suomalaisin silmin kummallisille raiteille. Muun muassa suhteellisen isossa saksalaislehdessä Der Tagesspiegelissä spekulointiin alkuviikosta jopa sillä, olisiko Ukraina voinut toteuttaa iskun.

–  Se ei ollut heti samalla tavalla selvää kuin Suomessa, että tekijä on Venäjä. Jopa amerikkalaisten osuudesta käytiin keskustelua, Ålander sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nyt keskustelun sävy on kuitenkin muuttunut. Venäjän kaasusta pitkään riippuvaisena ollut Saksa on joutunut tarkastelemaan virheitä.

–  Nyt on tullut niin brutaalilla tavalla selväksi, miten iso virhe Saksan energiapolitiikka on ollut ja nimenomaan riippuvuus Venäjästä. Jopa vielä vuoden 2014 (Krimin valtauksen) jälkeen riippuvuutta venäläisestä energiasta on lisätty. Siitä kyllä nyt keskustellaan todella paljon, Ålander kertoo.

Ennen sotaa yli puolet Saksan kaasusta tuli Venäjältä.

Nord Stream -putkien käytöstä haaveiltiin osittain vielä lähiviikkoina

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nord Stream -putkien kaasutoimituksien estymisen myötä Saksa joutuu etsimään nyt vaihtoehtoisia energialähteitä. Venäläiskaasun osuus oli vähentynyt toukokuussa 35 prosenttiin.

Prosessia ovat tosin vauhdittaneet Venäjän toimet, kun se on estänyt kaasun virtaamisen Nord Stream 1 -putken kautta. Kakkosputken kautta kaasua ei ole edes virrannut.

–  Tästä huolimatta jopa vielä viime viikkoina Pohjois-Saksassa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin, että Nord Stream 2 -putki pitäisi ottaa käyttöön, Ålander sanoo.

Ålanderin mukaan putkien tuhoaminen on kuitenkin tuhonnut viimeiset illuusiot tästä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Keskustelussa onkin nähtävissä muutosta. Muun muassa Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner julisti torstaina suorasanaisesti, että maa on energiasodassa. Venäläiskaasun korvaamiseksi maa on ilmoittanut jatkoajasta ydinvoimalle ja käynnistänyt myös hiilivoimaloita uudelleen. Maa ilmoitti myös torstaina 200 miljardin euron tukipaketista, jolla halutaan tukea korkeiden energiahintojen kanssa kamppailevia kansalaisia.

Keskusteluun on myös noussut, miten heikosti Saksan kriittinen infrastruktuuri on suojattu iskuja vastaan.

–  Nyt alkaa tulla herätys siihen, että pitäisi alkaa myös sotilaallisessa mielessä miettiä, millä tavalla tätä kriittistä infrastruktuuria pystyttäisiin paremmin suojaamaan, Ålander sanoo.

"Saksan oppimiskäyrä on ollut hirveän jyrkkä"

Ylipäätään Saksan hitaana ja liian ymmärtäväisenä pidetty Venäjä-politiikka on herättänyt keskustelua Euroopassa. Saksa muun muassa nikotteli aseavun lähettämisessä Ukrainalle keväällä.

–  Kyllä tässä on huomattu, että Saksan oppimiskäyrä on ollut hirveän jyrkkä. Aiemmin keväällä otettiin vielä suhteellisen tosissaan, mitä Kreml sanoo. Nyt vasta lähtenyt käyntiin prosessi, jossa on tajuttu, että sieltä tulevia kannanottoja on syytä epäillä, Ålander sanoo.

Hänen mukaansa nimenomaan aseapu Ukrainalle oli vaikea aihe ja jopa jonkinlainen tabu saksalaisille.

Aihe herätti kiivasta keskustelua keväällä, ja monissa maan medioissa julkaistiin esimerkiksi kirjeitä, joissa vaadittiin molempia osapuolia luopumaan aseista. Ålanderin mukaan keskustelussa painottui paljon liittokansleri Olaf Scholzin näkökanta, jossa tämä korosti, että Saksa antaa nyt ensimmäistä kertaa suoraa aseapua sodan osapuolelle.

–  Se tosin ei ollut ihan totta, sillä Saksa on aseistanut Israelia ja Syyrian kurdeja. Mutta tätä Scholzin näkökulmaa on keskustelussa painotettu.

Asennetta selittää osin vaikea menneisyys

Asiaa selittävät historialliset syyt. Saksassa on vallalla pasifismin ihanne, joka johtuu maan vaikeasta menneisyydestä toisessa maailmansodassa. Historiassa Saksa ei ole sodissa ollut puolustaja, vaan hyökkääjä.

–  Saksassa ei ole kyetty ymmärtämään sitä kantaa, että toinen osapuoli käy puolustussotaa toisen hyökkäystä vastaan. Maassa ei ole ollut ymmärrystä oikeutetun sotilaallisen puolustuksen käsitteelle, Ålander sanoo.

–  Moni on esimerkiksi ollut yllättynyt siitä, miten vahvat puolustusvoimat Suomessa on, hän sanoo.

Ålander sanoo, että ylipäätään saksalaiseen keskustelukulttuuriin kuuluu tietynlainen vastakkaisten näkökulmien ja väittelyn hakeminen.

–  Saksassa on tapana esimerkiksi suosituissa keskusteluohjelmissa, että vaikka jostain asiasta ei olisi suuria erimielisyyksiä, niin asiasta pitää aina luoda debatti ja paikanpäälle tuodaan vastakkaisia mielipiteitä edustavia ihmisiä.

–  Monet ihmiset, jotka eivät ole asiantuntijoita, saavat palstatilaa valtavasti siksi, että heillä sattuu olemaan kiistelty mielipide.

Keskustelu on laajentumassa

Toisaalta mielipidekyselyissä tavallisten saksalaisten tuki Ukrainalle on ollut korkealla tasolla.

–  Tietyillä tavoilla Scholzin linja olla varovainen ei ehkä ihan vastaa sitä, mitä suurin osa saksalaisista ajattelee. Asiassa on siksi ilmennyt turhautumista.

Ålander myös arvioi, että Saksassa turvallisuuspoliittinen keskustelu on nyt laajentumassa, ja asia aletaan nähdä laajemmassa kontekstissa. Tämä on muutos edellisen liittokanslerin Angela Merkelin kauteen, jolloin turvallisuuspolitiikasta ei juuri puhuttu.

–  On ollut iso haaste tuoda turvallisuuspoliittista näkökulmaa keskusteluun. Siinä saa aika helposti sotahullun leiman otsaansa.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi