PTT:ltä karu ennuste ensi vuodelle: Työllisyys laskee lähes 50 000:lla, laajasti lomautuksia

Suomen talous vajoaa tänä vuonna taantumaan, ja ensi vuonna kasvu on kituliasta, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT tuoreessa kansantalouden ennusteessaan.

Suomen talous supistuu ennusteen mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia. Talous laahaa muun muassa korkojen nopean nousun, rakentamisen romahduksen ja työttömyyden kasvun vuoksi.

Investoinnit ovat laajasti laskussa, ja PTT arvioi niiden laskevan tänä vuonna 6,2 prosenttia ja kääntyvän ensi vuonna 0,2 prosentin kasvuun.

^Erityisen syvässä ahdingossa on rakennusala, jolle hallituksen pitäisi PTT:n mukaan kohdistaa tarkkarajaisia tukitoimia.

–  Uhkakuvana rakennusalalla on massiivinen konkurssiaalto ja työttömäksi jäävien ulkomaisten osaajien pysyvä menettäminen, PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen sanoo tiedotteessa.

Laajamittaiseen elvytykseen ei kuitenkaan ole Lahtisen mukaan syytä, koska inflaatio on osoittautunut hyvin sitkeäksi.

^{Työllisyyden} ennakoidaan Suomessa laskevan ensi vuonna lähes 50  000 henkilöllä. Ensimmäisiä irtisanottavia ovat PTT:n mukaan todennäköisesti osa-aikaiset työsuhteet eikä määräaikaisia työsuhteita jatketa huonossa taloustilanteessa.

Myös lomautuksia tullaan ensi vuonna käyttämään laajasti, ennusteessa sanotaan.

Työllisyysaste laskee tämän vuoden 73,8 prosentista ensi vuoden 72,4 prosenttiin. Työttömyysaste nousee 7,3 prosentista ensi vuoden 8,5 prosenttiin.

^{Tällä hetkellä} yli vuoden työttömänä olleita on noin 90  000. Ilmiö on PTT:n mukaan huolestuttava, kun edessä on taantuma ja sosiaaliturvaan ollaan tekemässä leikkauksia.

–  On tärkeää huomata, että työttömyyden suhdanneluontoisen heikkenemisen takia hallituksen ei tulisi ryhtyä uusiin rakenteellisiin työllisyystoimiin, vaikka taantuma jatkuisi pidempäänkin. Sosiaaliturvan edelleen heikentäminen pitkittyvän taantuman oloissa olisi vakava politiikkavirhe, Lahtinen sanoo.

PTT:n mielestä sosiaaliturvan leikkausten tulisi ajoittua suunniteltua myöhemmäksi.

–  Työllisyystoimet ajoittuvat huonosti, koska niiden työllisyysvaikutus on heikompi taantumassa kuin nousukaudella. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausten siirtyminen pääosin syksyyn 2024 olisi toivottavaa, vanhempi ekonomisti Henna Busk sanoo.

^{Kuluttajahintojen} keskimääräinen nousu hidastuu PTT:n mukaan tänä vuonna 5,7 prosenttiin ja ensi vuonna 2,8 prosenttiin.

Asumisen kustannukset ovat nousseet inflaation suurimmaksi veturiksi Suomessa, ja Euroopan keskuspankin ohjauskoron nostot ovat lisänneet suomalaisten asuntovelallisten lainanhoitorasitusta. Myös ruoan vaikutus kuluttajahintojen nousuun säilyy ennusteen mukaan merkittävänä.

–  Viimeaikaisilla palkkaratkaisuilla on pyritty kompensoimaan palkansaajille hintatason kohoamista. Kuitenkin nämä palkankorotukset pitävät osaltaan yllä hintojen nousua kohonneiden työvoimakustannusten ja kuluttajakysynnän kautta, ennusteessa todetaan.

^{Yksityinen kulutus} hiipuu loppuvuotta kohden pitkään jatkuneen inflaation, korkeiden korkojen ja talouden epävarmuuden vuoksi.

Ensi vuonna inflaation hidastuminen ja palkankorotukset kääntävät reaalitulot maltilliseen kasvuun, mutta yksityinen kulutus reagoi siihen viiveellä.

–  Yksittäisellä kotitaloudella on kuitenkin vielä paljon kiinni kirittävää ennen kuin ostovoima palautuu ennalleen.