play

Olkiluoto kolmosen vesipumppuongelmaa ratkotaan kuumeisesti, sillä sähköntuotannon alkamista odottaa koko Suomi

Olkiluoto kolmosen syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyöt kestävät vielä viikkoja. Tämä tarkoittaa, että säännölliseen sähköntuotantoon päästäisiin aikaisintaan tammikuun lopussa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Olkiluoto kolmosen syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyöt kestävät vielä viikkoja. Tämä tarkoittaa, että säännölliseen sähköntuotantoon päästäisiin aikaisintaan tammikuun lopussa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

STT-Lehtikuva

Myöhään maanantai-iltana saatiin jälleen uutisia Olkiluodon ydinvoimalasta. Olkiluoto kolmosen syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyöt kestävät vielä viikkoja. Tämä tarkoittaa, että säännölliseen sähköntuotantoon päästäisiin aikaisintaan tammikuun lopussa. Sekin on vasta alustava arvio, kertoo Teollisuuden Voiman viestintäpäällikkö Johanna Aho.

Edessä on vielä useita vaiheita ennen kuin Olkiluoto kolmosen käynnistymisen aikatauluista saadaan varmuus.

–  Tarvitaan erilaisia laboratorioselvityksiä, analyyseja, matemaattisia mallinnuksia ja muita, jotta pystytään varmentamaan, mistä syöttövesipumppujen säröt ovat syntyneet. Tällä pyritään selvittämään juurisyy säröjen syntymiselle, jotta pystytään tarvittavilla toimilla ennaltaehkäisemään, ettei vastaava pääse toistumaan.

Nyt ovat kaikki niin sanotusti kannella selvittämässä uusinta ongelmaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Me olemme täysin tässä kiinni ja yritämme saada selville, mistä ne säröt ovat syntyneet ja miten tämä asia ratkaistaan ja miten päästään jatkamaan tuotantoa, sehän on tämän koko homman päämäärä.

Syöttövesipumput ovat yleisesti voimalaitoksissa käytössä olevia, mutta Olkiluoto kolmoselle suunniteltuja suurikokoisia pumppuja. Niiden avulla pumpataan vettä syöttövesitankista höyrystimille.

Viivästys toisensa perään

Aiemman tiedon mukaan Olkiluoto kolmosen säännöllisen sähköntuotannon piti alkaa joulukuussa. Lokakuussa kerrottiin, että kolmosreaktorin kaikista neljästä syöttövesipumpusta oli löytynyt muutaman senttimetrin mittaisia säröjä, joiden syntysyystä ei ollut vielä varmuutta. Pumppujen vaurioilla ei ole vaikutusta ydinturvallisuuteen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Epävarmuus Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönoton aikataulusta ja sen kyvystä tuottaa sähköä siis jatkuu. Tällä on merkitystä tilanteessa, jossa energian hinta nousee, ja suomalaiset ovat ryhtyneet joukolla kiinnittämään huomiota sähkönkulutukseensa ja vähentämään sitä koko Eurooppaa ravistelevan energiakriisin ja kasvavien sähkölaskujen keskellä.

TVO:n Aho kertoo, että syksyn koekäyttöjakso eteni syöttövesipumppujen säröhavaintoihin saakka hyvin ja että yhtiö tekee kaikkensa, jotta laitos saataisiin tuotantoon.

–  Olimme hyvässä mallissa koekäytön suhteen, ja laitos toimi kokonaisuudessaan hyvin ennen kuin tuli tämä säröasia esiin. Meillä edettiin tehotesteissä oikein hyvin. Sitten tuli tällainen yksittäinen laiteasia, joka pitää ratkoa ennen kuin me pääsemme jatkamaan tuotantoa.

Aho muistuttaa, että ydinvoimala rakennetaan niin, että se tuottaisi sähköä vakaasti vuosikymmeniä ja että kaikessa mennään turvallisuus edellä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kun säännöllinen tuotanto aikanaan alkaa, Olkiluoto kolmosen sähköntuotannon odotetaan vastaavan noin neljäätoista prosenttia Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta. Olkiluodon kolmosreaktorin sähköteho on noin 1  600 megawattia.

TVO:n mukaan Olkiluoto 3 on Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin sähköntuotantolaitos.

Säteilyturvakeskus seuraa tilannetta

Säteilyturvakeskus valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa ja osana sitä myös ydinvoimaloiden toimintaa, ja tässä tapauksessa käyttöönottoa. Nyt keskus on odottavalla kannalla, kertoo projektipäällikkö Essi Vanhanen, joka vastaa Olkiluoto kolmosen käyttöönoton valvonnasta.

Nyt meneillään olevan syöttövesipumppujen säröytyminen ei ole Säteilyturvakeskuksen kannalta kovin merkittävää.

–  Me seuraamme TVO:n selvitystyötä kyllä. Mutta me puhumme komponentista, jolla ei ole ydinturvallisuuden kannalta merkitystä, Vanhanen sanoo.

Hän huomauttaa, että Teollisuuden Voiman tehtävänä on osoittaa, että laitos toimii kokonaisuudessaan täydelläkin teholla suunnitellusti ja että käyttöönottotestit tulee viedä loppuun asianmukaisesti.

–  Meidän tehtävämme ei ole miettiä aikataulua, vaan sitä, että laitos täyttää ydinturvallisuuden kannalta kaikki kriteerit ja vaatimukset ja että laitosta on turvallista käyttää. Se on meidän mielenkiintomme kohde.

Vanhanen pitää luonnollisena uuden laitoksen käyttöönotossa ilmeneviä haasteita, jotka tässä tapauksessa näkyvät aikataulujen venymisenä.

–  Positiivista on, että käyttöönoton aikana reaktoripuoli eli se, mistä me olemme ensisijaisesti kiinnostuneita, on toiminut hyvin suunnitelmien mukaisesti. Ydinturvallisuuden kannalta ei ole mitään huolia laitoksen osalta, Vanhanen päättää.

Vuosien veivaukset taustalla

Olkiluoto kolmonen on ollut viivästymisten sävyttämä, sillä valmista piti alun perin olla vuonna 2009.

Osansa Olkiluoto kolmosen viivästyksiin on ollut silläkin, että TVO ja Areva-Siemens-konsortio neuvottelivat pitkään hankkeen loppuunsaattamisen ehdoista ja pääperiaatteista.

Vuonna 2018 TVO, Areva ja Siemens pääsivät sopimukseen viivästyskorvauksista. Sopimus keskeytti vuosikausia kestäneen oikeuskiistan Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n välimiesmenettelyssä Lontoossa.

TVO ja ranskalainen Areva tekivät alun perin avaimet käteen -sopimuksen Olkiluoto kolmosesta joulukuussa 2003.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on vuosien saatossa kasvanut ja on nyt eri lähteiden arvioissa siinä kymmenisen miljardia, josta TVO:n osuus on 5,7 miljardia.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi