Suomalaisten suosima asuntolainakorko romahti, mutta asiantuntijat toppuuttelevat odotuksia korkojen pysyvämmästä laskusta

Monien suomalaisten asuntolainoissa viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor laski tiistaina roimasti, mutta asiantuntijat toppuuttelevat odotuksia korkojen alamäestä.

OP-ryhmän ekonomistin Jari Hännikäisen mukaan vielä ei voi sanoa, että euriborit olisivat lähteneet pitempiaikaiseen laskuun.

–  Täytyy tapahtua iso muutos talouskuvassa ja inflaatiokuvassa, jotta voisi sanoa, että ne ovat lähteneet pysyvämmin laskuun, Hännikäinen sanoi STT:lle.

–  Kyllä edelleenkin, kun pöly laskeutuu, euribor-koroissa on nousupainetta.

^{Vuoden euribor} tippui tiistaina 3,51 prosenttiin, kun se vielä maanantaina oli 3,86 prosenttia. Pudotus oli siis peräti 0,35 prosenttiyksikköä. OP:n mukaan kyseessä oli suurin päivälasku euribor-korkojen historiassa eli vuodesta 1998 lähtien.

Hännikäinen luonnehti korkoliikettä poikkeukselliseksi. Hän totesi, että yhtä isoja liikkeitä ei nähty finanssikriisin, eurokriisin tai koronakriisin aikana.

–  Kyllä tuo alleviivaa sitä, kuinka rajusti korkomarkkinat reagoivat tähän pankkikriisiin, joka Yhdysvalloissa on ollut, Hännikäinen sanoi.

Hän ennakoi, että koroissa tullaan näkemään heiluntaa.

^Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mielestä on vielä ennenaikaista laittaa korkoennusteita uusiksi. Hän arvioi tiistaina, että jo lähipäivinä voitaisiin jälleen nähdä euriborin nousua.

–  Markkinoilla nähdään usein lyhyellä aikavälillä suuriakin heilahduksia, jotka voivat myös korjaantua toiseen suuntaan pikaisesti, von Gerich kirjoitti Nordean blogissa.

Hänen mukaansa näyttää yhä todennäköiseltä, että Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostot jatkuvat tällä viikolla ja sen jälkeenkin.

–  Voi hyvin olla, että kuukauden päästä huomio on taas täysillä inflaatiossa ja pankkihuolet ovat vaipuneet unholaan.

OP:n ennusteen mukaan 12 kuukauden euribor nousisi tänä vuonna 4,2 prosenttiin. Hännikäinen kuitenkin korostaa, että ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta. Hänen mukaansa kehitys riippuu siitä, paljonko EKP vielä nostaa ohjauskorkojaan.

^{Danske Bankin} pääanalyytikon Minna Kuusiston mukaan viime viikon tapahtumat Yhdysvalloissa ovat selkeä signaali siitä, että nopealla ja aggressiivisella korkojen nostamisella on vaikutuksia rahoitusjärjestelmään.

Yhdysvaltojen talletussuojaviranomainen FDIC ilmoitti perjantaina, että se ottaa hallintaansa vaikeuksiin ajautuneen kalifornialaisen Silicon Valley Bankin. Kyseessä oli Yhdysvaltojen isoin pankkiromahdus sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Lisäksi viranomaiset päättivät viikonloppuna newyorkilaisen Signature Bankin sulkemisesta.

Kuusiston mukaan keskuspankkien voi olla paikallaan miettiä, pitäisikö korkojen nostotahtia vähintään hidastaa. Hän kertoi, että EKP:n oli aiemmin ajateltu jatkavan kohtalaisen isoja 0,5 prosenttiyksikön koronnostoja ainakin tämän viikon kokouksessa ja ehkä myös toukokuussa.

–  Nyt tietysti se kysymys kuuluu, kuinka varovaiseksi nämä viikonlopun tapahtumat EKP:n tekevät, Kuusisto sanoi STT:lle.

EKP:n seuraava korkokokous on edessä torstaina.

^{Kuusisto uskoo} EKP:n nostavan ohjauskorkojaan torstaina, jos pankkisektorin tilanne ei sitä ennen kärjisty.

–  Inflaatiopaineet ovat edelleen Euroopassa hyvin sitkeitä, laaja-alaisia ja voimakkaita. Uskoisin, että ne painavat edelleen vaakakupissa, Kuusisto sanoi.

Helmikuussa euroalueen inflaatio oli ennakkotietojen mukaan 8,5 prosenttia. Keskuspankin kannalta erityisen huolestuttava tieto oli pohjainflaation kiihtyminen helmikuussa ennätystasolle 5,6 prosenttiin. Pohjainflaatiosta on poistettu heilahteluille alttiiden energian ja ruoan hintojen vaikutus.

Kuusisto ennakoi, että EKP korostaa torstaina varovaisempaa otetta ja etenemistä kokous kokoukselta.

–  Vaikka inflaatio-ongelmaan on edelleen puututtava, niin samaan aikaan on tarkkailtava entistä enemmän rahoitusjärjestelmän vakautta, ja se ehkä puoltaa varovaisempaa lähestymistapaa.

–  Mutta en vielä näkisi, että tässä on perusteita siihen, että EKP nyt koronnostot lopettaa.

^{OP:n Jari Hännikäinen} odottaa, että EKP tekee torstaina 0,5 prosenttiyksikön koronnoston, jota on ennakkoon vahvasti pedattu.

–  Sitä on niin paljon toitotettu, että siitä perääntyminen lähettäisi markkinoille huolestuneen signaalin keskuspankin näkymästä, Hännikäinen sanoi.

Hänen mukaansa isompi kysymys on, miten EKP viitoittaa jatkotoimia.

–  Uskon, että he korostavat edelleen sitä, että pohjainflaatio on aivan kestämättömän korkealla ja rahapolitiikkaa pitää kiristää hintapaineiden suitsimiseksi. Mutta tuskin halutaan sitoa käsiä kovin voimakkaasti tulevien kokousten osalta.

^{Sijoittajien odotukset} tulevista koronnostoista ovat viime päivinä laskeneet voimakkaasti, mikä on heijastunut myös 12 kuukauden euriboriin.

Minna Kuusisto kuitenkin huomauttaa, että markkinat reagoivat joskus voimakkaasti uusiin tietoihin. Näin kävi Kuusiston mukaan maanantaina, kun osake- ja korkomarkkinat laskivat rajusti Yhdysvalloista kantautuneiden uutisten seurauksena. Kuusiston mukaan markkinoilla oli maanantaina "finanssikriisitunnelma".

–  Ihan sellainen tunnelma, että tästä alkaa uusi finanssikriisi.

Kuusisto kuitenkin sanoi, että Yhdysvaltojen viranomaisten toimet viikonloppuna olivat massiivisia ja vaikuttavia.

–  Siinä mielessä tällä hetkellä ei ole syytä odottaa, että nämä ongelmat tästä eskaloituisivat, Kuusisto sanoi.

Hänen mukaansa nyt näyttää siltä, että Yhdysvaltojen pankkisektorin ongelmat eivät suoraan kosketa Eurooppaa.

–  Ne ovat kuitenkin signaali siitä, että tämä nopea korkojen nostaminen lisää rahoitusjärjestelmän riskejä, ja pikku hiljaa tällaisia pienempiä tai isompia kriisejä voi alkaa putkahtelemaan.