Keskiviikko, 14.11.2018 
Iiris
Hyvinvointi

Oluen terveysvaikutuksista paljastui uutta tietoa

  • Karjalainen

Ohran ja oluen tiedetään sisältävän edullisesti terveyteen vaikuttavia fenolisia yhdisteitä. Vähemmän tutkittujen fenolisten yhdisteiden, hordatiinien, kokonaismäärä on selvitetty Luonnonvarakeskuksessa yli 200 eri oluesta.

Lisäksi vehnä- ja ruisoluista on löytynyt kiinnostavia uusia yhdisteitä. Hordatiineilla on jo aiemmin todettu olevan fysiologisia vaikutuksia. Ne muun muassa lisäävät suoliston liikkuvuutta eli voivat estää ummetusta. Hordatiinit voivat myös vaikuttaa oluen astringoivaan jälkimakuun, joka aiheuttaa suuta kutistavan tai kuivaavan tunteen.

Luken vanhempi tutkija Juha-Matti Pihlava raportoi pari vuotta sitten ohralle tyypillisten fenolisten yhdisteiden, hordatiinien, kemiallisesta monimuotoisuudesta Journal of Cereal Science -lehdessä. Ohran lisäksi näitä yhdisteitä löydettiin myös oluesta. Nyt työtä on jatkettu, ja hordatiinipitoisuudet raportoidaan yli 200 oluesta Journal of the Institute of Brewing -lehdessä.

− Halusimme selvittää, onko näiden yhdisteiden pitoisuuksissa eroja eri oluttyyppien välillä. Oluet ryhmiteltiin lagereihin, ale-oluisiin, vehnäoluisiin, stoutteihin tai porttereihin sekä alkoholittomiin tai vähäalkoholisiin oluisiin, Pihlava kertoo.

Tutkimus painottui kotimaisiin lagereihin, mutta mukana oli myös suuri määrä ulkomaisia oluita. Kaikissa muissa kuin vehnäoluissa ja alkoholittomissa tai vähäalkoholisissa oluissa hordatiinipitoisuus oli verrannollinen alkoholipitoisuuteen. Eli keskimäärin, mitä enemmän alkoholia, sitä enemmän hordatiineja.

− Hordatiinien pitoisuudet vaihtelivat suuresti, nollasta 19 milligrammaan litrassa. Tärkein havainto oli kuitenkin se, että alkoholittomissa ja vähäalkoholisissa oluissa saattoi olla hordatiineja jopa kahdeksan milligrammaa litrassa, Pihlava jatkaa.

Luken tutkimus on ensimmäinen, jossa raportoidaan hordatiinien määriä oluissa ja verrataan eri oluttyyppejä keskenään. Vehnäoluita lukuun ottamatta tilastollisesti merkittäviä eroja eri oluttyyppien välillä ei havaittu. Tuloksia voitaisiin hyödyntää kehitettäessä esimerkiksi aivan uudenlaisia ohramallastuotteita tai alkoholittomia oluita.