Tiistai, 25.9.2018 
Kullervo
Hyvinvointi

Suomalaistutkimus: Teiniabortti ei kasvata mielenterveysongelmien riskiä

  • STT
Tutkimuksen mukaan sekä alaikäisenä abortin tehneillä että synnyttäneillä oli enemmän mielenterveysongelmia kuin niillä, jotka eivät tulleet alaikäisinä raskaaksi ollenkaan. LEHTIKUVA / Mikko Stig Tutkimuksen mukaan sekä alaikäisenä abortin tehneillä että synnyttäneillä oli enemmän mielenterveysongelmia kuin niillä, jotka eivät tulleet alaikäisinä raskaaksi ollenkaan. LEHTIKUVA / Mikko Stig

Alaikäisenä tehty abortti ei lisää riskiä mielenterveysongelmiin, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Lisäksi abortin tehneiden nuorten sosioekonominen asema on usein parempi kuin synnyttäneillä. Monet abortin tehneistä ovat esimerkiksi korkeammin kouluttautuneita.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä naisia, joita on noin 29 000. Heistä tuhatkunta oli tehnyt abortin ja vajaat 400 oli synnyttänyt lapsen tultuaan raskaaksi alaikäisenä.

Tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä alaikäisenä tehdyn abortin ja varhaisaikuisuudessa koettujen mielenterveysongelmien välillä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu myös aikuisten naisten osalta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Anna Heino.

- Aikaisempi tutkimus on osoittanut, ettei abortti lisännyt naisten mielenterveysongelmia, kun asiaa tarkasteltiin suhteessa masennuslääkkeiden käyttöön, Heino kertoo.

Abortista johtuvat mielenterveysongelmat ovat Heinon mukaan yksi argumentti, jota käytetään toisinaan abortinvastaisessa keskustelussa.

- On tärkeää, että asiaa on tutkittu. Toivottavaa on, että tutkimustulokset vaikuttavat aborttia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ihmisten mielikuviin.

Ilmainen ehkäisy lisäisi tasa-arvoa

Tutkimuksen mukaan sekä abortin tehneillä nuorilla että synnyttäneillä oli kuitenkin enemmän mielenterveysongelmia ja huonompi sosioekonominen asema kuin niillä, jotka eivät tulleet alaikäisinä raskaaksi.

Heinon mukaan tämäkin tutkimustulos tukee vallitsevia käsityksiä.

- Keskivertoa heikompi sosioekonominen asema korostuu tapauksissa, joissa nainen on tehnyt useita abortteja.

Sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja voitaisiin Heinon mielestä tasoittaa tarjoamalla nuorille ilmaista ehkäisyä valtakunnallisesti THL:n ehdotuksen mukaisesti. Samaa mieltä on Suomen ylioppilaskuntien liitto, jonka mukaan ilmaista ehkäisyä pitäisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille.

- Nuoret ovat monesti hyvin epätasa-arvoisessa asemassa, mitä tulee ehkäisyn hankkimiseen. Osa nuorista voi pyytää vanhemmiltaan rahaa ehkäisyvälineisiin, osalle tämä ei ole mahdollista, Heino sanoo.

Hänen mukaansa erityistä huomiota pitäisi kiinnittää myös ehkäisyn suunnitteluun terveydenhuollon palveluissa. Samalla erilaisissa elämäntilanteissa olevien tarpeet pitää ottaa huomioon.

- Esimerkiksi päihdeongelmaisen ihmisen voi olla vaikeaa muistaa ottaa ehkäisypillereitä säännöllisesti. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua ottaa käyttöön jokin muu, pitkäkestoisempi ehkäisymenetelmä, Heino sanoo.