Sunnuntai, 18.11.2018 
Tenho
Hyvinvointi

Verkossa voi vinksahtaa - mielenterveyden ongelmiin täytyy puuttua

  • Karjalainen

Sosiaalinen media helpottaa paitsi ongelmien tunnistamista myös avun saamista. Mielenterveysriskin merkkejä sosiaalisessa mediassa ovat ainakin ahdistuneet, alakuloiset tai masentuneet päivitykset ja viestit.

– Mitä suoremmaksi mennään, eli jos puhutaan kuolemasta tai kirjoitetaan, että ”ihan sama, olenko elossa”, kannattaa huolestua, neuvoo verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana-Jokinen Suomen Mielenterveysseurasta.

Toinen selvä vihje on eristäytyminen. Tämä voi näkyä vaikkapa niin, että Facebook-päivitykset lakkaavat äkisti.

– Jos tiedetään, että henkilöllä on jo aikaisemmin ollut mitä tahansa mielenterveyden ongelmaa, varoitusmerkkeihin kannattaa kiinnittää vielä herkemmin huomiota, Raappana-Jokinen ohjeistaa.

Reagointi nauramalla tai ärtymällä voi olla alitajuinen tai harkittu keino välttää sekaantumista. Moni pelkää puuttumalla vain lisäävänsä ongelmia.

– Esimerkiksi itsetuhoisuuteen liittyy sellainen luulo, että jos itsemurha-aikeesta kysyy, ihminen tekee itsemurhan. Luulo on todettu vääräksi monissa tutkimuksissa. Riski ei kasva, vaikka asiasta puhuu, päinvastoin.

Suoran kysymisen lisäksi ilmiantaminen voi olla mielenterveysongelmista epäillyn kannalta hyväksi.

– Facebookissa voi ilmoittaa ilmianto-nappulan avulla toisesta käyttäjästä ylläpidolle. Ylläpidon kautta käyttäjä, joka on postannut jotakin huolestuttavaa, saa yhteystiedot meille kriisipuhelimeemme ja vinkkejä, mitä voisi itse tehdä, että voisi paremmin, Raappana-Jokinen kertoo.

Facebookin tukisivuilta löytyvä kriisipuhelimen numero on 010 195 202.

Apua voi hakea myös anonyymisti chatissä ja viestein osoitteessa tukinet.net. Neuvoa ja tukea saa lisäksi Mielenterveystalo-verkkopalvelusta osoitteista mielenterveystalo.fi, nuortenmielenterveystalo.fi, lastenmielenterveystalo.fi ja nettiterapiat.fi.