Tiistai, 16.7.2019 
Reino
Hyvinvointi

Kolumni: Ujous ei ole ongelma

Noin kolmasosa ihmisistä on ujoja. Ujoja löytyy päiväkodeista, kouluista, työpaikoilta, kaupan kassajonoista ja saippuasarjojen roolihahmojen esittäjissä. Ujon voi nähdä postilaatikolla tai konferenssin puhujanpöntössä.

Ujoutta ei yleensä mielletä positiivisena piirteenä. Vain elämää -sarjassa Evelinaa puhuteltiin ujona. Hän korjasi olevansa tarkkailija ja antavansa tilaa muille, mutta ujo hän ei ole. Ottamatta kantaa, onko Evelina ujo vai ei, on ujous määritteenä sellainen, josta halutaan pyristellä irti.

Turhaan. Ujoudessa ei ole mitään vikaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mistä ujoudessa on kyse? Ujous tarkoittaa epämukavaa oloa uusien ihmisten edessä ja yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa. Ujous on taipumusta olla tuomatta itseään esiin sosiaalisissa tilanteissa. Usein ujot ihmiset oppivat iän myötä selviytymiskeinoja. Voi olla, että aikuisesta ujosta ei näe ujoutta päällepäin.

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että ujous on temperamenttipiirre. Temperamentti on persoonallisuuden biologinen perusta. Toiset taas ovat sitä mieltä, että ujous selittyy ympäristön vaikutuksilla ja henkilökohtaisilla kokemuksilla. Ehkä nämä kaikki yhdessä vaikuttavat.

Oli ujouden syy mikä tahansa, sen muodostumiseen ei ole yksilö itse vaikuttanut. Silti ujot usein tuntevat huonommuutta piirteestään. Ympäristön reaktiot ujouteen voivat aiheuttaa ahdistusta ujolle. Se, ettei tule hyväkysytyksi omana itsenään, on omiaan tekemään tuhoja mielenterveydelle.

Ujouteen liitetään usein ominaisuuksia, jotka eivät siihen kuulu. Esimerkiksi huonoa itsetuntoa, osaamattomuutta, kömpelyyttä, hitautta ja päättämättömyyttä. Nämä ovat ilkeitä oletuksia ihmisestä, jota ei tunne.

Suhtaudumme ujouteen kaksijakoisesti. Toisaalta hyväksymme hiljaisen läsnäolon, toisaalta tuomitsemme sen. Voi olla, että ujoilla on helppoa elää Suomessa, jossa puhumattomuudesta ei loukkaannuta vaan sitä jopa arvostetaan ja vaalitaan.

Silti maamme ei ole välttynyt länsimaisilta trendeiltä, jotka ovat ekstroversio ja ryhmämania. Töihin haetaan ”sosiaalista ja hyvää tyyppiä”.

On järjetöntä syyllistää ihmistä asiasta, persoonallisuudesta, jonka syntymiseen hänellä ei ole ollut valtaa. Ensireaktioihinsa kukaan ei voi vaikuttaa, mutta käyttäytymiseen voi. Ujokin voi käyttäytyä ulospäin suuntautuneella tavalla.

Ujoudessa on paljon hyvää. Ujot ovat usein empaattisia, tarkkaavaisia, herkkiä, huomioivia, harkitsevaisia ja tunnollisia. Ujot saattavat olla jopa sosiaalisesti taitavampia kuin suuna päänä vaahtoavat ekstrovertit.

Jokainen varmasti ymmärtää ja allekirjoittaa sen, että olemme erilaisia. Aletaan siis käyttäytyä niin, että tuo ymmärrys näkyy kanssakäymisessämme ihmisten kanssa.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kirjoittaja on psykologi.