Toissa talvena ystävältä saadut keijunmekon siemenet lähtivät tuolloin itämään hyvin esikasvatuksessa. Ulos ne pääsivät ruukuissa toukokuun lopussa, jolloin alkoi odotus.

Syksy etenee edelleen varsin verkkaisesti, mutta vääjäämättömästi. Tänään sunnuntaina 26. elokuuta Ruohosuon pakettipellolla lenteli ja ruokaili ainakin 300 muuttomatkalle valmistautuvaa peippoa.

Lauantaina 25. elokuuta vietettiin monin paikoin Suomen luonnon päivää. Ensimmäisen kerran päivä tuli ohjelmistoon jo vuonna 2013, ja viime syksystä lähtien se on ollut myös liputuspäivä.

Aivan viime aikoina on päässyt pitkästä aikaa näkemään pesintäkesäänsä päättäneitä petolintuja. Haukkapoikueet harjoittelevat saalistamista ja lentämistä syysmuuttomatkaa varten. Kesällä haukkoja näkee harvemmin, kun elämä keskittyy pesille.

Loppukesän lintumaailman hiljaisuus alkaa vähitellen vaihtua vilkkaammaksi syksyn aluksi, minkä näkee ja varsinkin kuulee nyt aamuisin.

Palataan vielä hetkeksi viikon takaisiin Enon kesälomamuistoihin, uudet vapaat ja lomat käynnistyivät tänään maanantaina 13. elokuuta, mutta vietetään nyt ensin tovi kaupunkipuutarhan hommissa ennen maaseudulle siirtymistä.

Kaunis, aurinkoinen iltapäivä elokuun alkupuolella. Enon Loiranpurossa solisee kivien lomassa vielä hyvin vettä, vaikka kuivuus on vaivannut suurimman osan kesän ajasta. Haarapääskyt lentelevät maatalon päällä.

Päiväperhosten lento on jatkunut voimakkaana aivan viime aikoihin asti, ja näyttäisi edelleenkin jatkuvan. Liikenteessä on ollut erityisen paljon amiraaleja, mutta myös neitoperhosia, sitruunaperhosia, nokkosperhosia ja suruvaippoja. Karttaperhosiakin on näkynyt mukavasti, kuten taannoisessa blogissa tuli todettua.

Kyllä se vain niin on, että ihmiselle tekee hyvää vetäytyä joksikin aikaa luonnon helmaan ihan olemaan, asumaan ja elämään.

Vatunkeruun lomassa oli pakko pysäyttää auto myös lintusyystä tiistaina elokuun viimeisenä päivänä Enon Louhiojan Elovaaran aukealla.