Tikli toistaa omaa nimeään

Terassikeleistä ei ole vielä tietoakaan, vaikka iltapäivälehdet lupailivat niitä jo viikko sitten, ja aurinkokin paistaa oikein helakasti tätä kirjoittaessa. Tuttuun tyyliinsä todellinen kevät viivyttelee tulemistaan, mutta päivä päivältä tässä on eteenpäin menty. Ja mennään. Päivän pituus Joensuussa on jo 11 tuntia ja 45 minuuttia, kevätpäivän tasaus on ensi tiistaina ja kesäaikaan siirrytään reilun viikon päästä.

Muuttolintuja on toistaiseksi saapunut näille leveysasteille vähän. Harmaalokkeja, sinisorsia ja laulujoutsenia on ilmoitettu sieltä täältä. Kontiosuon jäteasemalta voisi jo löytää mustavariksen, eikä kauan kulu, kun kiirivät ensimmäiset tiedot kiuruista ja töyhtöhyypistä.

Huhuilevia pöllöjä on maakunnassa ilmeisen niukasti. Tikkojen rummutusta sen sijaan on kuulunut siellä täällä jo jonkin aikaa. Teeretkin alkavat kerääntyä soidinpaikoilleen soille ja järvien jäille.

Iiksenjoensuulla Joensuussa on viime talvien tapaan talvehtinut reilut 30 sinisorsaa. Niitä pitikin käydä Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen maaliskuun pinnakisan takia katsomassa viikonloppuna, niin harvoin kuin sinisorsia kehtaa bongatakaan.

Kannatti käydä, sillä sorsia kuvatessa rantapuista alkoi kuulua kivaa ääntä. Linnut toistelivat omaa nimeään, ja ainakin yksi niistä innostui laulamaan.

Kyseessä oli neljä tiklin, täällä hyvinkin vähälukuisen peippolinnun, korea parvi. Vilkas tikli ilmoittaa aina oman nimensä kutsuessaan lajitovereitaan: ”tik-lit”.

Mainittu lintuyhdistys PKLTY ry täyttää muuten 40 vuotta. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta saa sen omilta nettisivuilta. Kannattaa käydä tutustumassa, laittaa sitten kiikarit kaulaan ja lähteä etsimään kevään ensimmäisiä muuttolintuja.