Valkoselkätikka lensi ikkunaan Enossa

Enosta kuuluu jälleen valkoselkätikkauutisia, eivätkä ne tällä kertaa ole kovin iloisia. Kirkonkylän kupeessa olevalta Kuohurannalta otettiin viime sunnuntaina talteen loukkaantunut valkoselkätikkanaaras. Se oli lentänyt ikkunaan ja saanut törmäyksessä ruhjevamman, eikä kyennyt enää lentämään. Asukkaat ottivat viisaasti yhteyttä Heinolan lintutarhaan, josta puolestaan neuvottiin soittamaan lintujenhoitaja Juha Hartikaiselle Viinijärvelle.

Siipivammastaan huolimatta reippaanoloisena esiintynyt tikka pääsi hoitoon, mutta yön aikana se sittenkin menehtyi. Siipiviallisten lintujen kuntoon saaminen on yleensäkin hyvin hankalaa, eikä tämä tapaus ikävä kyllä tuonut siihen poikkeusta.

Sääli, todella iso sääli. Kyseessä oli siis valkoselkätikkanaaras, jolla ehkä oli jo puoliso samoilla seuduilla ja pesintäpuuhatkin pikkuhiljaa mielessä. Muutama uusi valkoselkätikka saattoi tänä keväänä jäädä Enossa syntymättä onnettoman ikkunaan törmäämisen takia.

Kuohurannan havainto on sikäli merkittävä ja tavallaan jopa iloinen, että se jälleen todistaa valkoselkätikkakannan elpymisestä Pohjois-Karjalassa. Viime syksynä Enon Uimaharjussa ja Koidanlammella nähtiin ainakin kolme eri valkoselkätikkaa. Sitä ennen entisen Enon kunnan alueelta havaintoja tästä edelleenkin erittäin uhanalaisesta tikkalajista oli tullut vuosikymmenien aikana aivan mitättömän vähän, tuskin yhdenkään käden sormien verran.

Tikkojen kevät alkaa olla aktiivisimmassa ja kuuluvimmassa vaiheessaan. Koiraat rummuttavat erityisesti aurinkoisina aamuina. Valkoselkätikan rummutus poikkeaa selvästi käpytikan ja muiden tikkalajiemme rummutuksista: se on pitkä ja voimakas, eikä lainkaan tasainen. Rummutuksessa on selvä rytmi: se alkaa laiskasti, kiihtyy keskivaiheilla ja vaimenee lopussa pärinäksi.

Täytyy viikonloppuna käydä kuulostelemassa.