Matto, joka pilasi elämän - ainakin hetkellisesti

Sisustamiskärpänen puraisee minua viimeistään heti kevään ensimmäisten auringonsäteiden jälkeen. Niin kävi tänäkin vuonna. Jotakin uutta ja värikästä oli saatava. Olen etsinyt olohuoneeseen mattoa, joka olisi paitsi mukava jalkojen alla myös koiran kestävä. Tarkemmin sanottuna irlanninsetterimme Soctorin kuopimisen ja tassuttelun kestävä matto. Nuori karvakasa kun ei voi käydä nukkumaan, ellei voi raapia mattoa ensin.

Meillä on ollut pari vuotta valkoinen villamatto olohuoneessa, ja se on ollut ihan huippu hyvä. Laadukas, lämmin, pehmeä, likaa hylkivä ja kuoputustakin uskomattoman hyvin kestävä. Mutta ongelma on ollut sen värittömyys: välillä ruskean sohvan ja tumman puun kaveriksi kaipaa jotakin muutakin kuin valkoista. Koska villamatot eivät ole ilmaisia, olen koettanut etsiä jotakin edullista mutta kestävää, kaunista ja sopivan raikasta. Vaikea yhtälö, varsinkin, kun kokemusta on myös siitä, miten edulliselle, pitkänukkaiselle matolle käy Soctorin käsittelyssä muutamassa viikossa.

Näin mielenkiintoisen maton jo viime kesänä Ikeassa. Pyöreä matto oli halkaisijaltaan noin kaksi metriä, joten epäilin, ettei se mahdu nätisti olohuoneeseemme. Mittasin lattiaa kuitenkin kaiken varalta, ja nyt kun tuli asiaa Kuopioon, niin kappas: katselemani matto olikin tarjouksessa puoleen hintaan! Kiitos, yksi tänne! Mikä parasta, siinä on trendikästä turkoosia ja vihreä, ja sopivasti myös sinistä raikastamaan ruskeaa värimaailmaa.

Kaupassa seinälle nostettuna matto näytti mahtavalta eikä yhtään liian siniseltä. Ostin sen kaveriksi heti turkoosit sohvatyynyt. Kotona lattialle avattuna matto näytti aluksi aivan siniseltä. Mikä pettymys, sillä pitkän sinisen kauden jälkeen en ole lämmennyt värille yhtään. Arvelin, että se tasaantuu, kun nukat oikenevat, ja niin on vähän käynytkin. Enää ostos ei epäilytä.

Minua enemmän matosta järkyttyivät koirat: sohvan ja arkkupöydän välissä ei voi enää maata, sillä joku on varastanut matosta palasen juuri siltä kohtaa ja huutoa tulee heti, jos vähänkään raivokkaasti yrittää petiään tehdä. Typerä matto. Onneksi kirjastohuoneeseen testikäyttöön tuotu vanha paimentolaismatto on otettu koirien taholta ilolla vastaan. Se liukuu hyvin parketilla, joten siitä saa kuopaistua hetkessä itselleen mukavan pesän. Vaikka Soctor on ominut maton itselleen, vanha herra Matjeskin nukkuu nykyisin mieluiten juuri samaisella matolla - välillä jopa ärsyttävän nuorukaisen kanssa.