Pöllöjä on nyt todella paljon

Kylmä tuuli puhaltaa melko lujaa tätä kirjoittaessa lauantaina iltapäivällä jostain luoteen suunnasta. Hrrhh... aamupäivällä aurinko paistoi pihalle, jolla muuten ensimmäiset sinivuokot jo kukkivat, valheellisen lämpimästi. Nyt taivas on pilvessä, ja ensi yöksi on luvattu pakkasta.

Näissä olosuhteissa viikon vilkkaana jatkunut kevätmuutto saa taatusti stopin, joten on hyvä aika luoda pieni katsaus kevään pöllötilanteeseen Pohjois-Karjalassa.

Se on nimittäin aivan erinomainen. Soidintavia pöllöjä ja niiden reviirejä on maakunta pullollaan.

Pöllöjä on kuultu paljon lähes kaikkialla maakunnassa, erityisesti sen keskiosissa (Polvijärvi, Kontiolahti, Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), mutta myös Keski-Karjalan suunnassa, Outokummussa ja Lieksassa.

Paljon vähemmän pöllöhavaintoja on saatu Ilomantsista, Juuasta, Nurmeksesta ja Valtimolta. Tämä voi johtua myyräkantojen heikommasta tilanteesta noilla seuduin, mutta ainakin osittain myös siitä, että lintuharrastajia ja sitä myöten havainnointia on siellä perinteisesti paljon vähemmän kuin esimerkiksi Joensuun seudulla.

Pöllöretkillä on kuultu helmipöllöjä, viirupöllöjä, varpuspöllöjä, hiiripöllöjä, lapinpöllöjä, huuhkajia, lehtopöllöjä ja sarvipöllöjä. Yksi suopöllökin, joka sarvipöllön tavoin on muuttolintu, on maakunnassa ehditty nähdä Kesälahdella perjantaina. Havaintoja on kertynyt peräti yhdeksästä Suomessa pesivästä kymmenestä pöllölajista. Puuttuva laji on tunturipöllö, mutta eipä tuo tuntureiden salamyhkäinen valkoinen valtias Pohjois-Karjalassa koskaan pesikään.

Soidintavien pöllöjen tai niiden reviirien määrää ei uskalla ryhtyä laskemaan, mutta eiköhän täällä vähintään useissa sadoissa liikuta. Tällaisia pöllövuosia on harvoin, korkeintaan noin joka seitsemäs tai kahdeksas vuosi.

Pöllöjen huhuilu alkaa tämän kevään osalta vedellä viimeisiään. Soidintaminen merkitsee sitä, että pöllöt myös pesivät, mikä tietysti kertoo siitä, että myyriä ja muuta ravintoa on nyt tarjolla paljon. Kun pöllöjen määrä poikasten kuoriutumisen jälkeen vielä moninkertaistuu, seuraa kierron seuraava vaihe: kesän mittaan myyrät vähenevät rajusti, ja viimeistään syksyllä ne käytännössä loppuvat.

Pöllöt ovat maamiesten ja puutarhureiden parhaita apureita, vaikkei sitä aina muisteta. Kun myyräkannat jossain vaiheessa alkavat toipua romahduksesta, piristyvät vähentyneet ja hiljaiseloa viettäneet pöllötkin.

Ne alkavat jälleen parin, kolmen vuoden päästä pesiä, kun uutta saalistettavaa ilmaantuu. Seuraavaa pöllöjen huippuvuotta on kuitenkin odotettava pitempään. Jos veikata saa, sen aika on joskus vuonna 2020 tai 2021.