Keskiviikko, 23.9.2020 
Minja, Miisa, Mielikki
Tykkimiehen linnut

Aroharmaalokki on helppo tunnistaa

  • Hannu Kauhanen

Tiistaina tarjoutui pitkästä aikaa tilaisuus bongata aroharmaalokki niinkin läheltä kuin Kontiosuon jätekeskuksesta. Matti Koivula oli löytänyt 2kv-linnun eli viime kesänä syntyneen harvinaisuuden satojen muiden lokkien joukosta aamupäivällä, joten sinne siis. Edellisestä ja tähän asti ainoasta omasta havainnosta oli ehtinyt kulua useampi vuosi, silloinkin kohtaaminen tapahtui samalla kaatopaikalla, kiitos Turusen Vejun.

Paikalle päästyä siellä onneksi tapitti jo kiteeläisharrastaja Kimmo Järvinen, jonka putkessa sopivannäköinen lokki jo olikin. Hyvältähän tuo näyttää, tuumattiin, mutta…

Isojen lokkilajien eripukuisten ja -ikäisten yksilöiden määrittäminen on vaikeaa puuhaa, siis todella vaikeaa. Yksittäisiä tuntomerkkejä pitää havaita useita ennen kuin määrityksen voi tehdä. Aina parempi, jos linnusta saa useampi kuvaaja erilaisia valokuvia, joita sitten voidaan verrata keskenään.

Nyt kävi, onneksi, niin. Kimmon putkeensa löytämä lintu näytti hyvältä ollakseen aroharmaalokki. Suippo, luisu otsa ja pitkänoloinen, lähes kokonaan musta nokka. Vaalea pää. Pitkät jalat. Tertiaalien väritys ok. Lennossa siivet alta vaaleat. Pyrstö hyvin valkoinen, tumma reunus melko kapea.

Voisi ollakin sama, jonka Koivula oli löytänyt ja kuvannut. Kuvia räpsittiin nytkin, ja illalla niistä konsultoitiin. Paikan päällä oltiin jo päädytty, että 95-prosenttisesti kyseessä on sama yksilö, jonka Koivula oli kuvannut ja kuvansa sivuillaan iltapäivän mittaan julkaissut. Nykytekniikalla kuvia pääsi vertailemaan paikan päällä samaan aikaan, kun lintukin oli liki vieressä.

Illalla tultiin tulokseen, että sataprosenttisesti kyseessä oli sama aroharmaalokkiyksilö. Hipheijaa!

Mutta vaikeita nuo isot lokit oikeasti ovat. Onneksi nyt paikalla oli lokkiekspertti Koivula, jota ilman tuo lintu olisi jäänyt itseltä havaitsematta vuorenvarmasti. Kiitokset Matti, ja Kimmo samoin.

Tapaus osoittaa sen, että tarkasti tutkimalla ainakin jotkut linnut voi määrittää yksilölleen. Se onkin esimerkiksi lokkien kohdalla usein täysin välttämätöntä.

Toisaalta: on lokeissa muutakin kivaa, kuten kalalokkien kailottelu kesäiltana mökkijärvellä. Siinä ei tarvitse tertiaaleihin tai muihin höyheniin ja sulkiin paneutua. Nyt piti, ja hyvä niin.
 

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi