Keskiviikko, 23.9.2020 
Minja, Miisa, Mielikki
Tykkimiehen linnut

Bongarin sielua voi jopa ymmärtää

  • Hannu Kauhanen

Uskomatonta sakkia olemme me bongarit. Sitä yritti joku kirjailija taannoisessa Hesarin kolumnissaan valottaa, mutta taisi vähän yli- tai alivaloittua. Hän kirjoitti asiasta, josta ei juurikaan tiedä. Ehkä meikäläinen tietää jotain, sentään pitkäkoipisirrin 30 vuotta sitten Kotkasta bonganneena.

Ehkä, nimenomaan. Huikaisevia ovat nimittäin olleet viime aikojen keskustelut Bongariliiton verkossa. On peistä taitettu ennenkin, mutta sitten taas vaiettu pitkäksi aikaa, kunnes taas jostain älähtää.

Alajärveltä Etelä-Pohjanmaalta löydettiin äskettäin palmukyyhky, jota ei Suomessa tulkita luonnonvaraiseksi, eikä siitä näin ollen saa pinnaa. Kiinnostava lintu silti, mutta pitäisi kuulemma saada ainakin höyhen tai syöpäläinen palmukyyhkystä irti, jotta saataisiin selville, onko lintu peräisin eurooppalaiselta tarhalta vai ihan omalta levinneisyysalueeltaan kaukaa kaakosta.

Bongariverkossa virisi oitis mielenkiintoinen keskustelu: kannattaako palmukyyhky bongata kaiken varalta, jos vaikka höyhen tutkittavaksi löytyisikin?

Nohevimmat alkoivat heti spekuloida Suomeen tänä kesänä yllättävän runsaslukuisina ilmestyneistä ruostesorsista: mistä ne ovat tänne tulleet? Kaukaa idästä vaiko lähempää Hollannin tai Venäjän lintutarhoista? Pitäisi vissiin heti mennä Kontiolahden Kylmäsuolle hakemaan siellä tätä kesää viettäneiden ruostesorsien höyheniä ja lähettää ne isotooppitutkimuksia varten ulkomaille, jotta saataisiin tieto siitä, onko lintu pinnakelpoinen.

Vain tieteilijät ja tutkijat voivat vaatia tällaista. Sekä tietenkin pinnabongarit.

Ilo syttyi ylimmilleen viimeistään siinä vaiheessa keskiviikkona, kun bongariverkkoon ilmestyi linkki puolalaisen valokuvaajan Rovaniemellä ottamasta kuvasta pikkujoutsenen ennen Suomessa näkemättömästä alalajista. Vai olisiko sittenkin ollut tarhalaji trumpettijoutsen? Hmm…

Ei hätää. Samanlaisia trumpetteja on blogin kirjoittaja  nähnyt kellumassa vuosia sitten Enossakin. Piti ihan käydä lauantaina Iso-Vihtajärvellä tarkistamassa, ja kaksi niitä siellä vieläkin oli.

Eräs bongari kiteytti tilanteen näin: "eiköhän kannata varmuuden vuoksi bongata Rovaniemen joutsen ja ottaa siitä muovinäyte."

Miksi linnun alkuperän selvittäminen on niin tärkeää, kun kuitenkin kyse on vain pinnakelpoisuudesta? Ja mitä se muka on? No, muoviset linnut olkoot asia ihan erikseen.

 

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi