play

Tätä se talviruokinta kesäksi teettää

Hannu Kauhanen

Lintujen talviruokinnasta näyttää olevan iloa kesäksikin. Pari säkillistä jollei kolmattakin, meni viime talvena auringonkukansiemeniä parempiin pieniin suihin, mutta nyt näyttää siltä, että ruokinnalla oli oma vaikutuksensa myös pihan kasvistoon.

Auringonkukkia nousi ruokintapisteiden alle jo alkukesällä, ja nyt isoimmat niistä ovat lähes metrin korkuisia. Kukista ei ole vielä tietoakaan, mutta ehkäpä kasvit tässä loppukesän ja alkusyksyn aikana vielä kukkaankin puhkeavat. Omalle kohdalle moista ei aiemmin ole sattunut. Lieköhän yksi- vai monivuotinen kasvi tuo auringonkukka?

Linnuthan osaavat syksyisin aterioida hakemalla siemeniä auringonkukkien kukinnoista. Kun kolme vuotta sitten Suomessa koettiin ainutlaatuinen viitatiaisten vaellus, niin niiden nähtiin ruokailevan auringonkukkien kukinnoissa esimerkiksi Eteläkadun ja Merimiehenkadun risteyksessä olevan talon pihassa.

Kesäruokintaa ei ole tullut harrastettua, eikä se tarpeenkaan ole. Jotkut sitä kuitenkin Suomessakin tekevät, eikä siinäkään mitään moitittavaa ole, kunhan hygieniasta etenkin helteillä huolehditaan. Rasvaravintoa ei kesällä tietenkään pidä laittaa tarjolle, mutta siemenet kelpaavat monille puutarhoissa ja pihoilla pesiville linnuille mainiosti kesälläkin.

Itse asiassa yksi elämänpinnakin on tullut hommattua kiitos nimenomaan kesäruokinnan. Varkauden Lehtoniemessä erään lintuharrastajan piharuokinnalla kävi harvinainen mustapääsirkku jokunen kesä sitten, joten pitihän se noin läheltä käydä bongaamassa.

Joskus on käynyt mielessä, pitäisikö kesäruokinta aloittaa omalla tontillakin, mutta antaa nyt olla. Auringonkukat kasvavat tuossa itsestäänkin, joten eivätköhän nokkijat niihin itsensä vielä syksyn mittaan löydä. Ties vaikka jokin  harvinaisuus eksyisi.

Sitä paitsi, ei tässä niin kauan enää mene siihen, kun jo pitää talviruokinta aloittaa. Ei lokakuun puoliväliin tai marraskuun alkuun niin pitkä aika ole, piti ajatuksesta tai ei.