Keskiviikko, 23.9.2020 
Minja, Miisa, Mielikki
Tykkimiehen linnut

Voihan samettipääkerttu

  • Hannu Kauhanen


Kahden viikon loma alkaa olla lopuillaan, ja kummallekin viikolle osui yksi lintukohokohta, joista tässäkin blogissa on kerrottu: taigauunilintu Halikossa ja nunnatasku Outokummussa.

Toissa viikko oli vielä ainakin Varsinais-Suomessa melko lailla kesäinen, mutta kun toista lomaviikkoa siirryttiin viettämään Pohjois-Karjalaan, niin sää muuttui ”arktisen” hyiseksi, mitä se on vieläkin.

Syksyn tulon huomaa hyvin maastossa: lintujen laji- ja yksilömäärät ovat vähentyneet viimeisen viikon aikana rajusti. Parhaiten tämä nähtiin viime maanantaina, jolloin valkoposki- ja muutkin hanhet muuttivat näyttävästi yli maakunnan ja muunkin Suomen.

Toki lintuja vielä on: rastaat parveilevat, joutsenet kerääntyvät pelloille isoiksikin parviksi, peippoja ja järripeippoja on riittänyt aivan näihin päiviin asti, ja myös petolintuja, kuten tuulihaukkoja, vielä näkee maakunnan pelloilla.

Missään nimessä lintusyksy ei vielä ole ohi, ja hanhimuuttoa tullaan näkemään myöhemminkin. Ja juuri tästä syystä nyt kannattaa retkeillä ahkerasti, jos oikein onni potkaisee, niin peruskivojen havaintojen ohella kohdalle saattaa osua jokin suurempi harvinaisuus.

Ja näin kävi lauantaina Porissa, kun Reposaaresta löydettiin samettipääkerttu. Lintua ei ehtinyt kovin moni tuolloin nähdä, mutta sunnuntaiaamuna se löytyi uudestaan, ja päivän mittaan isommatkin harrastajajoukot onnistuivat sen havaitsemaan. Kyseessä on vasta neljäs havainto Suomessa tästä lajista, ja vasta nyt sellainen, että linnun bongaaminen oli ylipäätään mahdollista.

Pahaksi onneksi loman loppu oli päätetty viettää Joensuussa, josta Poriin on yli 500 kilometriä. Liian pitkä bongausmatka varsinkin, kun lauantain tapahtumien perusteella epäonnistumisen riski vaikutti liian suurelta. Olisi pitänyt siirtyä viikonlopuksi Saloon, josta matkaa Poriin on vain 170 kilometriä. Olisi ja olisi…

Nimittäin olihan tässä lomassa onneakin matkassa: Outokummun nunnatasku olisi vuorenvarmasti jäänyt näkemättä, jos oma sijaintipaikka viime tiistaina olisi ollutkin Halikko.

Eli jossittelut sikseen ja ei muuta kuin aamulla taas maastoon etsimään sekä kaunista luontoa muutoinkin ihailemaan.
 

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi