Sunnuntai, 20.9.2020 
Varpu, Vaula
Tykkimiehen linnut

Omenatikka

  • Hannu Kauhanen



Kuukausi takaperin tuli kotikulmilla nähtyä valkoselkätikkakoiras, minkä jälkeen kaivettiin välittömästi pakastimesta sianihraa ja laitettiin se roikkumaan omenapuun runkoon.

Valkoselkätikkaa ei ole läskillä näkynyt, mutta paljon omituisempaa on, ettei se kelpaa edes käpytikalle, kuten aina aiempina talvina. Tänäänkin pihassa kisaili keskenään kaksi käpytikkaa, mutta kumpikaan ei ollut kiinnostunut läskistä, joka maistuu kyllä hyvin tali- ja sinitiaisille.

Varsinkin sinitiaiset ovat talvisin tykästyneet puihin jääneisiin omenanraatoihin, joita ne käyvät hakkaamassa pikkuisilla nokillaan. Ja tänä talvena, jos tätä nyt vielä voi talveksi kutsuakaan, omenaravinnon ovat löytäneet myös käpytikat. On hauskaa seurata, kun tikka taiteilee ohuesta oksasta roikkuvalla omenalla. Osa omenoista on pudonnut maahan, ja tikat käyvät niilläkin.

Oheinen kuva otettiin jouluna, kun pihalla oli vielä vähän lunta. Nyt sitä ei ole enää oikeastaan yhtään, vain muutama läntti niissä kohdissa, joihin kolatessa syntyi lumikasoja alkutalven aikana.

Tämä päivä oli pitkästä aikaa valoisin. Jostain syystä ruokinnalla kävi melkoinen vilske, lintuja oli paljon enemmän kerralla paikalla kuin muutamaan viikkoon.

Nyt tarjolla on luomuomenoiden lisäksi auringonkukansiemeniä, kauraa, maapähkinää, sianläskiä, talipalloja ja -makkaraa. Lauhoilla säillä linnut hakevat ravintoa myös nurmikon pinnasta, mutta kyllä ne pakkaset sieltä vielä tulevat. Silloin vasta nähdään, millainen tästä talvesta tulee lintujen ruokkijan näkökulmasta.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta