Sunnuntai, 20.9.2020 
Varpu, Vaula
Tykkimiehen linnut

Lähteillä metsän monimuotoisuus on suurimmillaan

  • Hannu Kauhanen


Tiistaiaamuna 21. marraskuuta maa oli ensimmäistä kertaa pariin viikkoon taas valkoinen. Lunta tuli sitten taivaalta alas pitkin päivää, mutta se ei estänyt lähtemästä kameran ja ely-keskuksen biologin Arvo Ohtosen kanssa parille läheiselle lähteelle. Toinen niistä sijaitsee Jaamankankaalla, toinen Noljakassa.

Juuri kun Ohtonen saapui Otsolan pihaan, hän sai puhelimensa WhatsAppiin tiedon, että Kontiolahden Häikänniemessä on juuri nähty kaksi kiertelevää pikkukajavaa. Aivan sopivassa suunnassa siis, joten ensimmäiseksi Häikänniemeen.

Höytiäisen etelärannassa näkyvyys oli aivan onneton, ehkä parisataa metriä. Koillistuuli nosti aallot melko korkeiksi. Niemennokassa olivat staijaamassa eli lintujen muuttoa havainnoimassa Ari Latja, Kalervo Leppänen ja Jouko Korhonen, jotka olivat äskettäin nuo pikkukajavat nähneet. Arktiset lokit olivat näyttäytyneet lyhyesti ja painuneet selälle näkymättömiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Muutama minuutti siinä odoteltiin, mutta "rissoja" (pikkukajavan tieteellinen nimi on Rissa tridactyla) ei nähty. Parinkymmenen pilkkasiiven parvi sentään ilahdutti ohilennollaan.

Sitten yläkuvassa olevalle Jaamankankaan lähteelle, jonne oli niemestä lyhyt matka. Lähteen nimi on jostain ihmeen syystä Paskolähde. Biologi Salli Uljaalta saadun tiedon mukaan kyse on varmasti yhdestä maakunnan suurimmasta lähteestä.

Ja iso se olikin, kuin suolampi. Lähdevettä oli myös korpimetsän puolella, josta oli suora yhteys tuohon isoon allikkoon, josta muuten Siilaisenpuro saa alkunsa. Puron vesi Joensuun puolella on ruskeaa, mikä johtuu Kyyrönsuon turvetuotantoalueesta. Lähteen vesi on putipuhdasta pohjavettä, mutta turvekentät pilaavat sen, kun aikoinaan ei suojavyöhykettä tehty. Sääli.

Noljakan lähde on sekin allikko- eli avolähde. Se on kooltaan vain pari neliömetriä, mutta vesi on erittäin kirkasta, ja muutaman kymmenen sentin syvyydessä olevan pohjan kivet näkyvät hyvin. Lähde sijaitsee lintutornille vievän tien varressa aidan takana, mutta se näkyy hyvin tiellekin.

Miksikö lähteillä? Pitkin syksyä on tullut työstettyä lehteen laajempaa juttua lähteistä, ja nyt se alkaa olla valmis. Lähteillä on erittäin suuri merkitys ekosysteemeillemme ja luonnon monimuotoisuudelle. Luonnontilaisia lähteitä on jäljellä kovin vähän, mutta onneksi lähteitä on Suomessa myös ennallistettu. Eikä sitten ennallisteta enää, kun valtiolla ei Terrafameineen ja muine murheenkryyneineen ole siihen olevinaan enää varaa.

Lähdejuttupaketti julkaistaan Karjalaisen Lauantaimatineassa joulukuun alkupuolella.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta