Keskiviikko, 23.9.2020 
Minja, Miisa, Mielikki
Tykkimiehen linnut

Mustapääkerttu herkuttelee naapurin koristeomenoilla

  • Hannu Kauhanen

Eilen keskiviikkoaamuna puhelin soi suhteellisen varhain. Soittaja oli samalla kadulla hieman tuonnempana asuva luontomies Jukka Pusa, joka kertoi, että juuri nyt hänen pihansa omenapuussa on mustapääkerttu.

Puhelun aikana lintu kuulemma lennähti koristeomenapuulle. Ei tullut lähdettyä ihan heti kameran kanssa sitä väijymään. Sitten kun aamupäivällä meni, ei lintua enää löytynyt.

Tänään tostaina 14. marraskuuta sitten kävellen lähikauppaan ja kiikarit kaulaan, jos kerttu vielä olisi paikalla. Takaisin tullessa pysähdys talon kohdalla. Koristeomenapuussa näkyi ensin paljailla silmillä pientä liikettä ja kiikareilla varmistui, että siinähän se on: "pipopäinen" mustapääkerttu, koiras.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Siinä aikansa sadatteli, ettei ollut ottanut kauppareissulle myös kameraa, joten sitä hakemaan. Talon kohdalle tien varteen uudestaan tähyilemään, ja tuota pikaa pieni lintu lennähti selän takaa samaan koristeomenapuuhun.

Mustapääkerttu liikuskeli lehvästössä, josta se saattoi napsia jotain hyönteisiäkin, ainakaan omenoita se ei nyt nokkinut. Kaunis kauttaaltaan harmaa lintu, jonka päälaki on siis musta.

Koska oli hyvin harmaata ja hämärää sekä kameran takana se kuka oli, ei tuon kuvan parempaa otosta linnusta taaskaan tullut. Mutta siinäpähän on.

Mustapääkertun sanotaan olevan se Sylvian joululaulun lintu: Mutt´ylhäällä orressa vielä on vain, se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi, murheita muistaa vois ken laulajan?

Ei ehkä Suomessa, mutta villilintuja pidetään yleisesti häkeissä Etelä-Euroopassa ja muuallakin, myös mustapääkerttuja. Niitä myös pyydystetään ja syödään.

Mutta tämä Otsolan lintu on ja pysyy vapaana ja elossa, toivottavasti jouluun ja ensi kesäänkin asti.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi