Sunnuntai, 29.3.2020 
Joni, Joonas, Jouni
Sään armoilla

Keskilämpötila noussut reippaasti myös maaliskuussa: Suurin osa tilastoiduista kylmistä maaliskuista on 1800-luvulta

  • Eero Könönen
Pyhäselän peltoaukeat olivat lumettomat lämpimänä maaliskuuna 27.3.2007. Pyhäselän peltoaukeat olivat lumettomat lämpimänä maaliskuuna 27.3.2007.

Olen poiminut Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistosta maaliskuun keskilämpötilat Helsingin Kaisaniemestä vuodesta 1845 lähtien ja Tohmajärven Kemiestä vuodesta 1927 lähtien.

Värtsilästä löytyy sitäkin vanhempia arkistotietoja vuosilta 1883 - 1914 ja samoin Tohmajärveä lähellä olevasta, vuoteen 1939 asti Suomeen kuuluneesta Sortavalasta vuosilta 1915-1926.

Olen poiminut Värtsilän ja Sortavalan mukaan vertailuun, kun olen listannut Tohmajärven lämpimimpiä ja kylmimpiä maaliskuita. 

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ilmastonmuutos näkyy selvästi helmikuun tavoin myös maaliskuun keskilämpötilan muutoksena lämpimämpään suuntaan, kun vertaillaan Helsingin keskilämpötilan kehitystä 1800-luvun puolivälistä nykypäiviin asti.

Sama trendi näkyy myös Pohjois-Karjalassa, mutta rannikkoseudulla muutos lämpimämpään on ollut rajumpi.

Pyhaselan-jaalla-kelpasi-hiihtaa-ja-ulkoilla-kylmana-maaliskuuna-2932013 Pyhäselän jäällä kelpasi hiihtää ja ulkoilla kylmänä maaliskuuna 29.3.2013.

Huima ero lämpimimpien ja kylmimpien listalla

Ero kylmän 1800-luvun, viileähkön 1900-luvun ja lämpimän 2000-luvun välillä konkretisoituu, kun listataan lämpimimmät ja kylmimmät maaliskuut.

Helsingin 20 lämpimimmän joukkoon ei mahdu yhtään maaliskuuta 1800-luvulta, viisi maaliskuuta vuosilta 1900 - 1949, kahdeksan vuosilta 1950 - 1999 ja peräti seitsemän maaliskuuta lyhyeltä 20 vuoden jaksolta 2000-luvulta.

Kymmenen lämpimimmän listalla 2000-luvun maaliskuita on neljä ja listan kolmen lämpimintä ovat vuosilta 2007, 2015 ja 2014.

Kylmimpien maaliskuiden lista puolestaan suorastaan tulvii 1800-luvun maaliskuita. Niitä on Helsingissä 20 kylmimmän joukossa peräti 13, mutta ei yhtään 2000-luvulta.  Vuoden 2006 maaliskuu 2000-luvun tähän mennessä kylmimpänä on jaetulla sijalla 30.

Tohmajärven/Värtsilän/Sortavalan 135 vuoden jaksolle mahtuu kaksi kylmää maaliskuuta myös 2000-luvulta, vuosilta 2013 ja 2006. Ne eivät kuitenkaan mahdu aivan kymmenen hyisimmän joukkoon vaan yltävät sijoille 12 ja 14.

Kesäkuukausina Helsingin ja keskisen Pohjois-Karjalan keskilämpötilat eivät juuri poikkea toisistaan, mutta talvikuukausina ero on huomattavan suuri. Kevättä kohti keskilämpötilojen ero tosin pienenee, mutta vielä maaliskuussa Ilmatieteen laitoksen käyttämä Helsingin Kaisaniemen normaali (1981 - 2010) -1,3 on noin kolme astetta Tohmajärven normaalia (-4,2) korkeampi.

Viimeisen 20 vuoden (2000-2019) aikana maaliskuut ovat lämmenneet Helsingissä Tohmajärveä voimakkaammin. Maaliskuuta on vietetty Helsingissä keskimäärin -0,8:ssa ja Tohmajärvellä -4,1 asteessa.

Maaliskuun keskilämpötila Helsingissä oli vielä 1800-luvun viimeisen 20 vuoden aikana -4,3 astetta eli nyky-Tohmajärveä alhaisempi.

Sekä Helsingissä että Tohmajärvellä oli harvinaisen lämmin maaliskuiden jakso 1920 - 1939, mutta sitten keskilämpötila notkahti alaspäin vuosina 1940 – 1959. Sen jälkeen nousu on ollut tasaista ja 2000-luvulla varsinkin rannikon tuntumassa suorastaan dramaattista.

Viimeisen 20 vuoden jakso on siis myös maaliskuussa helmikuun tavoin ollut mitatun säähistorian lämpimin. Tuolla jaksolla on ollut myös se kaikkein lämpimin maaliskuu, jota vietettiin 13 vuotta sitten vuonna 2007. Tuosta maaliskuusta kerron tarkemmin myöhemmissä blogeissani. 

Tilastoja:

Helsinki Kaisaniemi/keskilämpö:

1845–1859: -4,6

1860–1879: -3,9

1880–1899: -4,3

1900–1919: -3,2

1920–1939: -2,0

1940–1959: -3,5

1960–1979: -2,3

1980–1999: -1,5

2000–2019: -0,8

Tohmajärvi Kemie/keskilämpö:

1927–1939: -5,2

1940–1959: -7,6

1960–1979: -5,6

1980–1999: -4,4

2000–2019: -4,1

Lämpimimmät maaliskuut 1883-2019:

Tohmajärvi (Värtsilä 1883-1914, Sortavala 1915-1926, Kemie 1927-2019)

Normaali -4,2 (keskiarvo 1981-2010)

2007: 1,4

1989: 0,5

2014: 0,2

1921: -0,2

1967: -0,4

1920: -0,7

2015: -0,7

1992: -0,8

1910: -1,0

1995: -1,0

1975: -1,1

1890: -1,2

2017: -1,2

1986: -1,5

1990: -1,6

2016: -1,6

1903: -1,7

1912: -1,7

2019: -2,0

1913: -2,1

1943: -2,1

2002: -2,1

Kylmimmät maaliskuut 1883-2019: 

Tohmajärvi (Värtsilä 1883-1914, Sortavala 1915-1926, Kemie 1927-2019)

Normaali -4,2 (keskiarvo 1981-2010)

1963: -13,6

1952: -12,7

1888: -12,6

1899: -12,1

1942: -11,8

1917: -11,7

1958: -11,1

1947: -11,0

1954: -10,9

1962: -10,8

1940: -10,5

2013: -10,5

1915: -10,4

2006: -10,4

1981: -10,1

1955: -9,8

1941: -9,6

1951: -9,3

1889: -9,2

1998: -9,2

Lämpimimmät maaliskuut 1845-2019:

Helsinki Kaisaniemi

Normaali -1,3 (1981-2010)

2007: 3,1

2015: 2,4

2014: 2,1

1989: 2,0

1990: 1,8

1959: 1,4

1992: 1,4

1961: 1,3

1920: 1,2

2017: 1,2

1938: 1,1

1967: 1,1

1921: 1,0

1910: 0.9

2016: 0,9

1903: 0,8

2002: 0,8

2012: 0,8

1995: 0,7

1975: 0,6

Kylmimmät maaliskuut 1845-2019:

Helsinki Kaisaniemi

Normaali -1,3 (1981-2010)

1888: -9,7

1917:- 9,6

1845: -8,9

1942: -8,8

1853: -8,2

1881: -7,5

1963: -7,5

1940: - 7,4

1867: -7,3

1856: -7,1

1889: -7,1

1899: -7,1

1877: -7,0

1915: -7,0

1952: -7,0

1850: -6,8

1865: -6,8

1866: -6,8

1851: -6,6

1962: -6,4

Lähde: Ilmatieteen laitoksen arkisto

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa