Lauantai, 6.6.2020 
Kyösti, Kustaa, Kustavi
Sään armoilla

Päättynyt talvi oli selvästi kaikkien aikojen leudoin – sotatalvet olivat säähistoriamme ankarimpia

  • Eero Könönen
  • Eero Könönen
Pyhäselän Mulon lumettomia peltoaukeita maaliskuun lopulla. Pyhäselän Mulon lumettomia peltoaukeita maaliskuun lopulla.

Tänä talvena on eletty poikkeuksellisia aikoja monessakin mielessä. Viimeiset lähes kaksi kuukautta uutislähetykset ovat tulvineet koronavirusinfoa, mutta myös meihin kaikkiin merkittävästi vaikuttava sää on noussut otsikoihin, sillä takana on kaikkien aikojen leudoin talvijakso.

Virallisiksi talvikuukausiksi lasketaan kuukaudet joulu-, tammi- ja helmikuu, joiden yhteenlaskettu keskilämpötila oli kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa Suomen säähistorian korkein.

Helsingin Kaisaniemestä on tietoja talvien keskilämpötiloista aina vuodesta 1844 lähtien eli peräti 175 vuoden ajalta. Olen ottanut vertailuuni myös Tohmajärven Kemien, josta on tietoja vuodesta 1927 sekä Joensuun lentoaseman Liperistä, josta tilastotiedot alkavat vuodesta 1955.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Helsingin talvikuukausien keskilämpötila +2,3 astetta oli peräti 0,9 astetta korkeampi kuin seuraavaksi leudoimmalla talvikuukausien jaksolla vuosilta 2007-08, jolloin lukemiksi mitattiin +1,4 astetta.

Muurahaisia-oli-liikkeella-jo-29-maaliskuuta Muurahaisia oli liikkeellä jo 29. maaliskuuta. Kuva: Eero Könönen

{desktop} {/desktop}
{!desktop} {/desktop}

Kolmanneksi leudointa talvea on tähän mennessä vietetty 1924-25, jolloin keskilämpötila-asteet olivat +1,0. Heti perässä on talvi 1929-30 lukemin +0,3.

1920-luvun kaksi talvea siis pitivät hallussaan Helsingin lämpimimpien talvien kärkipaikkoja aina 2000-luvulle asti.

Selvimmin talvien leudontuminen näkyy 2010-luvulla, jolta on mahtunut peräti neljä talvea 20 lämpimimmän joukkoon ja vielä kaksi talvea heti Top 20:n tuntumaan sijalle 26.

1800-luvulla talvet olivat Helsingissä keskimäärin nykytalvia viileämpiä. Lämpimimpien talvien Top 20:een mahtuu kuitenkin kaksi talvea 1880-luvulta: 1886-87 astein -1,4 (18.) ja 1881-82 astein -1,5 (19.).

Helsingin 20 kylmimmän talven joukkoon 1800-luvun (1844-1899) talvia mahtuu kymmenen eli tasan puolet.

Maaliskuun-2-paivana-oli-lunta-Reijolan-lammen-paalla-kun-luistinrata-aukaistiin Maaliskuun 2. päivänä oli lunta Reijolan lammen päällä, kun luistinrata aukaistiin. Kuva: Eero Könönen

Tohmajärven ja Liperin vertailujaksot ovat huomattavasti Helsinkiä lyhempiä. Tohmajärvellä (keskilämpötila -1,8) ja Liperissäkin (-2,1) päättynyt talvi oli selvästi lämpimin ennen talvea 2007-08, johon eroa venähti kummallakin havaintoasemalla 0,8 astetta.

Tohmajärven 94 vuoden vertailujaksolla kolmanneksi lämpimin on talvi on tähän mennessä ollut 1960-61 (-4,1) ja Liperissä kolmannen sijan jakavat talvet 1960-61 (-4,6) ja 1974-75 (-4,6). Tohmajärvellä 20 lämpimimmän talven joukkoon mahtuu 2000-luvun talvia kahdeksan ja Liperissä peräti kymmenen.

Myös sotatalvien sää koetteli suomalaisia

Jos koetteli talvi- ja jatkosota suomalaisten kestävyyttä, myös talvet 1940-luvun alussa olivat poikkeuksellisen ankaria.

Helsingin Kaisaniemen 1900-luvun ylivoimaisesti kylmin talvi -12,6:n keskilämpötila-astein oli 1941-42, jolloin Suomi kävi ensimmäistä vuottaan jatkosotaa. Toiseksi kylmintä oli talvisotatalvena 1939-40, jolloin elohopea vajosi kolmen kuukauden jaksolla -10,2 asteeseen.

1800-luvulta löytyy vain yksi jatkosotatalvea hieman kylmempi talvi, kun 1870-71 keskilämpötilaksi mitattiin -12,9 astetta. Toista erittäin kylmää talvea (-11,4) vietettiin Helsingissä 1892-93.

Myös Tohmajärvellä hytistiin ensimmäisenä jatkosotatalvena, jolloin rekisteröitiin -17,1 asteen keskilämpötila. Paljon (-16,9) ei jäänyt talvi 1955-56, jolloin keskilämpötilaa laski erityisen kylmä joulukuu.

Liperin tiedot alkavat vuodesta 1955, ja siellä talvi 1955-56 (-15,9) pitää heti alkajaisiksi kylmimpien talvien kärkipaikkaa yhdessä talven 1984-85 (-15,9) kanssa.

1980-luvun toinen erityisen kylmä talvi oli 1986-87, joka on Liperin tilastossa kolmantena astein -15,7. Keskilämpötilaa laski vuonna 1987 erityisen kylmä tammikuu, joka on ollut säähistoriamme kylmin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Myös 1960-luvun jälkipuoliskolla hytistiin kovissa pakkasissa: talvet 1965-66 (-15,3) ja 1967-68 (-15,2) ovat Tohmajärvellä viidentenä ja kuudentena ja Liperissä (-15,3) jaetulla neljännellä sijalla.

Tuleeko lämpimän talven jälkeen kylmä kesä?

Monet uskovat, että leudosta talvesta seuraa viileä kesä ja kylmästä talvesta puolestaan helteinen kesä. Tämän uskomuksen mukaan ensi kesänä tarvittaisiin paljon lämmintä päälle.

Myöhemmissä blogeissani tutkin, pitääkö tämä uskomus paikkansa eli vertailen 1900-luvun talvien ja kesien keskilämpötiloja toisiinsa. Itse olen sitä mieltä, että tällaista tilastollista vastaavuutta ei ole olemassa.

Lämpimimmät ja kylmimmät talvet

Tiedot: Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto, josta poimittu ja keskilämpötilat laskettu/Eero Könönen

Helsinki Kaisaniemi 1844 – 2020, Tohmajärvi Kemie 1927 – 2020, Liperi, Joensuun lentoasema 1955-2020

Helsinki Kaisaniemi:

Lämpimimmät talvet 1844-2020, keskilämpö (joulu-tammi-helmi):

 

2019-20:  +2,3

2007-08:  +1,4

1924-25:  +1,0

1929-30:  +0,3

2014-15:  +0,0

1948-49:  -0,1

1960-61:  -0,2

1974-75:  -0,2

1992-93:  -0,4

1972-73:  -0,5

1994-95:  -0,5

1991-92:  -0,7

1951-52:  -1,0

1988-89:  -1,0

2004-05:  -1,1

2013-14:  -1,1

2016-17:  -1,2

1886-87:  -1,4

1956-57:  -1,5

1881-82:  -1,5

 

Tohmajärvi Kemie:

Lämpimimmät talvet 1927-2020, keskilämpö (joulu-tammi-helmi):

 

2019-20:  -1,8

2007-08:  -2,6

1960-61:  -4,1

1948-49:  -4,4

1974-75:  -4,5

1994-95:  -4,5

1992-93:  -4,6

1929-30:  -4,7

1972-73:  -4,8

2013-14:  -4,8

1951-52:  -5,1

2014-15:  -5,2

1943-44:  -5,3

1991-92:  -5,4

1988-89:  -5,5

1956-57:  -5,8

2016-17:  -5,9

2004-05:  -6,0

2008-09:  -6,1

2017-18:  -6,1

 

Liperi, Joensuun lentoasema:

Lämpimimmät talvet 1955-2020, keskilämpö (joulu-tammi-helmi):

 

2019-20:  -2,1

2007-08:  -2,9

1960-61:  -4,6

1974-75:  -4,6

1994-95:  -4,7

2013-14:  -4,7

1972-73:  -5,0

1992-93:  -5,0

2014-15:  -5,1

1991-92:  -5,5

1988-89:  -5,7

2016-17:  -5,8

1956-57:  -6,0

2004-05:  -6,0

2017-18:  -6,1

1999-20:  -6,4

2015-16:  -6,5

2008-09:  -6,6

1989-90:  -6,7

2000-01:  -6,7

 

Helsinki Kaisaniemi:

Kylmimmät talvet 1844-2020, keskilämpö (joulu-tammi-helmi):

 

1870-71:  -12,9

1941-42:  -12,6

1892-93:  -11,4

1939-40:  -10,2

1876-77:  -9,9

1875-76:  -9,6

1867-68:  -9,5

1984-85:  -9,5

1861-62:  -9,3

1986-87:  -9,3

1880-81:  -9,2

1860-61:  -9,2

1978-79:  -9,1

1955-56:  -8,9

1849-50:  -8,7

1965-66:  -8,7

1874-75:  -8,6

1969-70:  -8,5

1940-41:  -8,4

1855-56:  -8,3

1967-68:  -8,3

 

Tohmajärvi Kemie:

Kylmimmät talvet 1927-2020, keskilämpö (joulu-tammi-helmi):

 

1941-42:  -17,1

1955-56:  -16,9

1984-85:  -16,2

1986-87:  -16,0

1965-66:  -15,3

1967-68:  -15,2

1939-40:  -14,9

1978-79:  -14,1

2011-12:  -13,7

1940-41:  -13,3

1962-53:  -13,3

2009-10:  -13,3

1959-60:  -12,9

1985-86:  -12,9

1928-29:  -12,8

1969-70:  -12,7

2002-03:  -12,6

1977-78:  -12,5

1968-69:  -12,2

1981-82:  -11,9

 

Liperi, Joensuun lentoasema:

Kylmimmät talvet 1955-2020, keskilämpö (joulu-tammi-helmi):

 

1955-56:  -15,9

1984-85:  -15,9

1986-87:  -15,7

1965-66:  -15,3

1967-68:  -15,3

1978-79:  -14,3

2010-11:  -13,4

2009-10:  -13,2

1985-86:  -13,1

1962-63:  -13,0

1969-70:  -12,8

1977-78:  -12,4

1959-60:  -12,1

1981-82:  -12,1

2002-03:  -12,1

1968-69:  -12,0

1975-76:  -11,4

1966-67:  -11,2

1995-96:  -11,2

1993-94:  -10,9

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa