Lauantai, 6.6.2020 
Kyösti, Kustaa, Kustavi
Sään armoilla

Tulossa on normaalia viileämpi vappu - yli 20 asteen kesäkelissä vappua vietettiin viimeksi vuonna 2008, kun taas vuonna 1981 oli vielä täysi talvi

  • Eero Könönen
Pieni vapunviettäjä 1. toukokuuta vuonna 2008. Pieni vapunviettäjä 1. toukokuuta vuonna 2008.

Vappu on kevään merkittävin juhla, ja se on ensimmäinen askel kohti kesää. Viimeisen 30 vuoden aikana vapunpäivää on vietetty Pohjois-Karjalassa noin 11 asteen maksimilämpötilassa, mutta joskus sää on lämmennyt vapuksi kesäisiin lukemiin.

Viimeisen 60 vuoden aikana viisi lämpimintä vappua Pohjois-Karjalassa ovat olleet vuosina 2008, 1993, 1998, 2002 ja 1975.

Korkein pohjoiskarjalainen vapunpäivän lämpötila on Tohmajärven Kemien vuonna 2008 mitattu 21,8 astetta. Myös Joensuun lentoasemalla Liperissä ylitettiin samana päivänä 21 asteen raja kahdella kymmenyksellä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tämän vuoden vappupäivän maksimilämpötilat ovat jäämässä nelisen astetta normaalin alapuolelle eli noin seitsemään plusasteeseen.

Yli kolmeviikkoiset kesäkelit vuonna 1993

Kun juuri nyt odotetaan sään lämpenemistä, vuonna 1993 ei lämpimästä kesäsäästä ollut vapun aikaan puutetta. Yli kolme viikkoa kestänyt lämpöaalto käynnistyi Pohjois-Karjalassa vapunaattona, kun Tohmajärvellä päästiin 19,1:een ja Liperissä 18,7 asteeseen.

Vapunpäivänä elohopea kohosi Tohmajärvellä lukemiin 20,6. Juuan Niemelässä asteet olivat 20,4 ja Ilomantsin kirkonkylässä 20,2.

Tämän jälkeen jossain päin Suomea yllettiin vähintään 19 lämpöasteeseen aina 24. päivään toukokuuta asti.

Pohjois-Karjalassa harvinaisen pitkän kevätlämpöaallon kuumin päivä oli 15. toukokuuta, jolloin myös helleraja paukahti rikki: Tohmajärvellä mitattiin 26,3, Juuassa 26,0 ja Liperissä 25,7 astetta.

Etelä-Suomessa sää lämpeni entisestään, ja 20. toukokuuta Lapinjärven Ingermanninkylässä mittaus osoitti 30,0 asteen mahtihellettä. Kaarinassa (28,3), Jokioisissa (28,2) ja Hyvinkäällä (28,1) ylittyi 28 astetta.

Jos toukokuun viimeinen viikko ei olisi ollut viileähkö, vuoden 1993 toukokuu olisi edelleen kaikkien aikojen lämpimin.

Nyt lämpimimpien toukokuiden kärkitrio on Joensuun lentoasemalla seuraava: 2018 (keskilämpötila +13,3), 1984 (12,5) ja 1963 (12,1). Vuoden 1993 keskilämpötila-asteiksi mitattiin Joensuun lentoasemalla 11,0, kun normaali on 8,7 astetta.

Pohjoiskarjalaisia maksimilämpötilatietoja on saatavilla vain vuodesta 1959 lähtien. Sitä vastoin keskilämpötiloja on mitattu jo paljon varhemmin.

Vuonna 1897 on ollut kesäisen lämmin toukokuu, mutta keskilämpötilakirjauksia on Pohjois-Karjalasta vain Värtsilästä, jossa keskilämpötila nousi peräti 15,2:een ja nykyään Venäjään kuuluvasta Sortavalasta (14,2).

Mittari-naytti-22-astetta-1-toukokuuta-2008 Mittari näytti +22 astetta 1. toukokuuta vuonna 2008.

Viimeisin lämmin vappu on vuodelta 2008

Vuonna 2008 vietettiin viimeisintä kesäistä toukokuun ensimmäistä päivää. Vielä Pohjois-Karjalaakin lämpimämpää oli muun muassa kymenlaaksolaisessa Puumalassa (23,4) sekä Keski-Pohjanmaan Kruunupyyssä (23,2) ja Kokkolassa (23,2). Vapun lukemat olivat yli kymmenen astetta keskimääräisiä maksimilämpötiloja korkeammat.

Lämpöaalto alkoi jo huhtikuun 29. päivänä, jolloin Kemiönsaaressa päästiin 21,2 asteeseen. Pohjois-Karjalan lämpimin päivä oli 4. toukokuuta, kun Juuassa mitattiin 22,3 ja Tohmajärvellä 22,2 astetta.

Viimeisen 30 vuoden aikana vapunpäivän maksimilämpötilojen keskiarvo on Tohmajärvellä 11,5, Joensuun lentoasemalla 10,6 ja Ilomantsissa 10,3 astetta.

Meri on vielä kylmä toukokuun alussa ja esimerkiksi rannikkosääasemalla Helsingin Kaisaniemessä maksimilämpötilojen keskiarvo (1990-2019) on vapunpäivänä täsmälleen sama kuin Tohmajärvellä eli 11,5 astetta. Hämeessä ja Kouvolan seudulla maksimilämpötilat ovat sitten jo noin asteen korkeampia.

12 vuoden takaisista vapunajan tunnelmista olen kirjoittanut säävihkooni 30.4. – 1.5.2008 näin:

”Terminen kesä taisi alkaa eilen 29.4., kun keskilämpötila ylitti 10 asteen rajan. Huhtikuu loppui kesäkeleissä. Koko päivän oli aurinkoista ja kesäisen lämmintä, mutta Pohjois-Karjalassa ei vielä aivan ylitetty 20 asteen rajaa. Lämpimintä oli Porissa, jossa mitattiin 23,4 astetta. Vappua saadaan viettää tänä vuonna loistokeleissä.

Tänään oli lämpimin vapunpäivä 36 vuoden sääkirjan pitoni aikana. Maksimilämpötila oli syntymäkodissani Pyhäselän Kuusvaaralla 22 astetta ja Reijolassa 21 astetta. Pohjanmaalla oli päästy ainakin 23 asteeseen. Koko päivän oli aurinkoista.”

Kukkaloistoa-vappuna-vuonna-2008 Kukkaloistoa vappuna vuonna 2008.

Vappuna 1981 oli vielä täysi talvi

Lunta on ollut vain muutamina vapunpäivinä Pohjois-Karjalassa viimeisen 30 vuoden aikana, mutta 39 vuotta sitten vuonna 1981 vappua vietettiin kunnon talvikeleissä.

Maksimilämpötila jäi 1.5.1981 Ilomantsissa -0,3:een, Joensuun lentoasemalla 1,4:ään ja Tohmajärvellä 2,0 asteeseen.

Maisema oli muutenkin kaikkea muuta kuin kesäinen. Lumipeite oli Ilomantsin kirkonkylässä 67, Joensuun lentoasemalla 66 ja Tohmajärvellä 59 senttiä.

Seuraavat kommentit ovat luettavissa säävihkostani 1.5.1981:

”Lumensyvyydet olivat vapunpäivänä kotipihassani Kuusvaaralla seuraavat: suokapaleet 60 senttiä ja puroa reunustava suokapale metsän reunassa noin 90 senttiä. Kotitaloamme ympäröivillä aukeilla pelloilla lunta on 50-65 senttiä. Voiko tämä olla totta?

Vapunpäivän aamuna lämpötila oli -13 astetta. Sää ei lämmennyt kunnolla päivälläkään, sillä maksimilämpötila jäi +1,5 asteeseen ja illalla oli jo -4 astetta”.

Vapunpäivät ovat lämmenneet selvästi, kun niitä vertaa 1800-lukuun. Helsingin Kaisaniemen pitkässä (1845-2019) säähistoriassa 20 kylmimmän vapunpäivän joukkoon mahtuu vain neljä otosta vuosilta 1901-2019. Kaikki loput eli 16 kylmintä vapunpäivää ovat vuosilta 1845-1900!

Vappupallot-kavivat-kaupaksi-Joensuun-torilla-vuonna-2008 Vappupallot kävivät kaupaksi Joensuun torilla vuonna 2008.

Tämän vuoden huhtikuu hieman normaalia viileämpi

Kolmen ennätyslämpimän kuukauden jälkeen huhtikuussa on palattu lähelle normaalilämpötiloja. Kuukauden keskilämpötila on jäämässä hivenen normaalin alapuolelle. Omassa havaintopisteessäni Reijolassa sekä Tohmajärvellä keskilämpötila on 28. päivän jälkeen +1,6, joka jää Tohmajärvellä 0,3 astetta normaalista.

Joensuun lentoasemalla Liperissä keskilämpötila on +1,0 astetta, joka on 0,6 astetta normaalista.

Etelärannikolla myös huhtikuu on ollut normaalia lämpimämpi. Helsingin Kaisaniemessä keskilämpötila on 5,2 astetta, joka on 1,3 astetta keskiarvoja korkeampi.

Tilastoja:

Vapunpäivän (1.5.) sää:

Maksimilämpötilat:

Lämpimimmät vapunpäivät:

Helsinki Kaisaniemi (1845-2019):

Top 30:

1998:  19,3

1934:  19,0

1987:  18,9

1984:  17,8

1894:  17,4

1993:  16,6

1990:  16,4

1953:  16,1

2008:  16,0

1940:  15,8

1937:  15,6

1975:  15,6

1918:  15,5

2002:  15,5

1966:  15,2

1921:  15,1

2016:  14,9

1890:  14,8

1931:  14,5

2019:  14,4

1936:  14,2

1930:  14,0

1951:  13,9

2004:  13,9

1916:  13,8

1919:  13,8

2001:  13,7

1959:  13,6

2013:  13,6

1972:  13,0

2006:  13,0

Ilomantsi (kirkonkylä 1959-1999, Mekrijärvi 2000-19):

Top 20:

1993:  20,2

2008:  19,5

1998:  19,2

2002:  18,9

1975:  18,0

2016:  17,7

1987:  17,5

1959:  16,3

2006:  15,1

1963:  14,7

2009:  14,7

1960:  14,4

2001:  13,7

1985:  13,1

1984:  12,9

2004:  12,8

1973:  12,4

1989:  12,4

1991:  12,3

2019:  12,3

Liperi, Joensuun lentoasema (1959-2019):

Top 20:

2008:  21,2

1993:  19,3

2002:  19,1

1998:  18,7

1975:  18,3

1959:  15,5

2006:  15,5

2009:  15,3

1987:  15,0

1984:  14,9

1963:  14,3

1985:  14,0

2016:  14,0

2019:  13,8

1960:  13,5

1991:  13,5

2004:  13,2

1989:  13,0

1968:  12,7

2001:  12,7

Tohmajärvi Kemie (1959-2019):

Top 20:

2008:  21,8

1993:  20,6

1998:  20,2

2002:  20,1

1975:  19,3

1987:  17,9

2016:  16,9

2006:  16,7

1959:  16,5

1985:  15,7

2019:  15,7

2009:  15,7

2001:  15,5

2004:  15,3

1984:  14,3

1963:  14,2

1991:  14,1

1960:  13,7

1990:  13,4

1989:  13,2

Kylmimmät vapunpäivät (1.5.): 

Helsinki Kaisaniemi (1845-2019):

Top 20:

1852:  1,5

1886:  2,0

1864:  2,9

1893:  3,0

1859:  3,1

1929:  3,1

1981:  3,1

1873:  3,3

1913:  3,3

1861:  3,4

1856:  3,8

1881:  3,8

1909:  4,0

1935:  4,0

1871:  4,1

1854:  4,4

1869:  4,4

1883:  4,4

1874:  4,6

1885:  4,7

1900:  4,7

Ilomantsi (kirkonkylä 1959-1999, Mekrijärvi 2000-19):

Top 15:

1981: -0,3

1967:  0,9

1995:  2,6

1980:  2,9

1961:  3,1

2000:  3,2

1969:  3,4

2005:  4,0

2014:  4,1

1971:  4,7

1997:  4,8

1976:  5,0

2007:  5,1

1999:  5,9

2003:  6,0

Liperi, Joensuun lentoasema (1959-2019):

Top 15:

1981:  1,4

1967:  2,3

1995:  2,7

1969:  3,0

2005:  3,3

1961:  3,6

2000:  4,2

1965:  4,4

1980:  4,5

1971:  4,7

1999:  5,0

1976:  5,0

1997:  5,2

2014:  5,2

2011:  5,7

Tohmajärvi Kemie (1959-2019):

Top 15:

1981:  2,0

1995:  2,5

2005:  3,7

1980:  4,1

1967:  4,2

1997:  4,3

1961:  4,4

1969:  4,7

1976:  4,9

2000:  4,9

1965:  5,1

1971:  5,2

1999:  5,2

2007:  5,8

1983:  5,9 

Eniten lunta vapunpäivänä:

Helsinki Kaisaniemi (1914-2019):

1941:  27 senttiä

1917:   5

1929:   5

Muina vuosina Helsingissä ei lunta 1.5.

Ilomantsi (kirkonkylä 1959-1999, Mekrijärvi 2000-2019):

1981:  67 senttiä

1992:  48

1971:  55

1997:  39

1988:  34

1974:  32

1966:  30

1995:  27

1996:  26

1985:  23

2017:  23

Lumettomia vapunpäiviä 39.

Liperi, Joensuun lentoasema (1959-1999):

1981:  66 senttiä

1971:  49

1985:  45

1966:  42

1988:  40

1992:  29

1997:  25

1974:  23

1961:  22

1970:  17

Lumettomia vapunpäiviä 23.

Tohmajärvi Kemie (1959-2019):

1981:  59

1971:  50

1992:  41

1966:  31

1961:  22

1985:  22

1974:  21

1976:  19

1988:  19

1970:  10

Lumettomia vapunpäiviä 47.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa