Venäjän jättimantereella oli jatkunut poikkeuksellisen kuuma sää jo viikkoja, ja helteistä ilmaa virtasi myös Suomeen lähes koko heinäkuun ajan.
Ensimmäinen hellejakso alkoi Pohjois-Karjalassakin jo 4. heinäkuuta, ja hellelukemia mitattiin aina 16. päivään asti. Kuuminta oli 12. – 14. päivinä, jolloin myös 30 asteen maaginen raja rikkoutui.
Varsinainen superhelle alkoi 25. päivänä, jolloin Turun lentoasemalla päästiin jo 30,3 asteeseen. Siitä eteenpäin päivälämpötilat nousivat päivä päivältä. Kouvolassa mitattiin 26. päivänä 33,3 astetta ja Valtimollakin 32,5.
Huh hellettä 6. heinäkuuta vuonna 2010. Kuva: Eero Könönen
Päivää myöhemmin 27.7. kaikilla Itä-Suomen sääasemilla elohopea kohosi yli 30 asteen. Kuumimpina paikkoina olivat Tohmajärvi ja Puumala 31,8 asteella.
Lahti lähestyi 28. päivänä jo Turun 96 vuoden takaista lämpöennätystä, kun lukemiksi mitattiin 35,0 astetta. Ne olivat Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi korkeimmat. Tohmajärvi oli Pohjois-Karjalan lämpimin 33,1 asteella.
Ennätyskuumaa jo aamulla
Torstaina 29. heinäkuuta lämpötila oli Pyhäselän Reijolassa yöllä kolmelta 21 astetta, mutta laski aamuyön tunteina hiukkasen 20 asteen alapuolelle.
Aamuyhdeksältä oli Reijolan havaintopisteessäni jo 27 astetta. Lämpötila jatkoi ripeätä nousuaan ja klo 15:ltä jännitys tiivistyi, kun Joensuun lentoasemalla Liperissä lukemat olivat 35,8 astetta eli 0,1 asteen päässä Turun ennätyksestä.
Itse seurasin minuutti minuutilta lämpötilan nousua internetin välityksellä ja jo seuraava ilmatieteen laitoksen antama säähavainto osoitti uuden ennätyksen synnyn. Lukemat pysyivät 37,2 asteessa yhtäjaksoisesti klo 16.20 - 17.00, jonka jälkeen vielä klo 18 mitattiin 36 astetta.
Myös Joensuun Linnunlahdella rikottiin entinen ennätys lukemin 36,8 ja laajalla alueella Itä-Suomessa entiset kaikkien aikojen lämpöennätykset näkivät päivänvalon.
Vanhan lämpöennätyksen menettäneessä Turussa oli 29. päivänä ”vain” 29,1 astetta.
Suomessa peräti 40 havaintoasemalla maksimilämpötila kipusi 29. heinäkuuta vähintään 33 asteeseen. Kaikki kymmenen lämpimintä sääasemaa olivat Itä-Suomesta:
1. Liperi Joensuun lentoasema 37,2
2. Joensuun Linnunlahti 36,8
3. Rautavaara Ylä-Luosta 35,6
4. Kuopio Ritoniemi 35,5
5. Tohmajärvi Kemie 35,4
6. Kuhmo Kalliojoki 35,4
7. Kuopio Savilahti 35,4
8. Lieksa Lampela 35,4
9. Kuopio Maaninka 35,0
10. Ilomantsi Mekrijärvi 34,9
Myös keskilämpötilassa saavutettiin kaikkien aikojen korkein noteeraus, kun Puumalan kirkonkylän Hiisivuorella päästiin 23,0 asteeseen. Lähes yhtä lämmintä (22,8) oli Kouvolan Utin lentoportintiellä sekä Utin (22,7) ja Lappeenrannan lentoasemilla (22,7).
29. päivänä on jossain päin Joensuun ympäristöä ollut vieläkin kuumempaa, sillä tuskin korkein lämpöhuippu sattuu juuri sääaseman kohdalle. Kotimittareissa oli mitattu ainakin 38 asteen lukemia.
Värtsilässä 38 astetta vuonna 1914
Neuvostoliiton puolelle jääneessä Värtsilässä oli vuonna 1914 mitattu 38 astetta. Lukema on kirjattu Ilmatieteen laitoksen vuosikirjaan.
Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikön Heikki Nevanlinnan mukaan syy vuoden 1914 Värtsilän ennätyksen hylkäämiseen olivat tieteelliset:
- 38 asteen mittaustulos hylättiin, koska Värtsilän lukemaa ei pidetty tarpeeksi luotettavana. Turun ennätys hyväksyttiin, koska se tarkistettiin useaan kertaan ja siellä oli kunnolla viritetyt mittarit.
Pohjois-Karjalan kuumin noteeraus ennen ennätyspäivää oli Lieksassa 15. heinäkuuta 1934 mitattu 35,6 astetta. Se oli vuoteen 2010 asti myös Suomen toiseksi korkein lämpötila Turun jälkeen.
Tilastoja
Lähde: Ilmatieteen laitos
Korkein lämpötila Suomessa 2010-2020:
2010: Liperi, Joensuun lentoasema 37,2 (29.7.)
2011: Ylitornio Meltosjärvi 32,8 (10.6.)
2012: Lieksa Lampela 31,0 (30.7.)
2013: Liperi Tuiskavanluoto 32,4 (26.6.)
2014: Pori rautatieasema 32,8 (4.8.)
2015: Kouvola Utti lentoportintie 31,4 (3.7.)
2016: Utsjoki Kevo 29,1 (23.7.)
2017: Utsjoki Kevo 27,6 (28.7.)
2018: Vaasa Klemettilä 33,7 (18.7.)
2019: Porvoo Emäsalo 33,7 (28.7.)
2020: Kankaanpää Niinisalo 33,5 (25.6.)
