Lauantai, 19.9.2020 
Reija
Sään armoilla

Hellelukemiakin on mitattu 24. elokuuta – Perttelin päivä aloittaa kuitenkin syksyn

  • Eero Könönen
  • Eero Könönen
Pihlajanmarjoihin on saatu jo syksyn väri. Pihlajanmarjoihin on saatu jo syksyn väri.

Perttelin päivää (24.8.) on vanhastaan sanottu ensimmäiseksi syyspäiväksi. Syksyn saapuminen merkitsee kellastuvia lehtiä, hallanvaaraisia öitä ja kasteisia aamupäiviä.

Perttelin jälkeen ”ei lopu halla halmehesta eikä kaste metsän kainalosta”.

Perttelin sanottiin heittävän kolmannen kylmän kiven ja tekevän mustikan mustaksi ja yön pimeäksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

 

Aina ei Perttelin päivänä ole kuitenkaan Suomessa ollut vielä syksyn tuntua.

Maksimilämpötiloja on poimittavissa eri puolilta Suomea vuodesta 1959 lähtien, ja kymmenenä vuonna 61:sta on 24. elokuuta mitattu hellelukemia jossain päin Suomea.

Pohjois-Karjalaan hellesäätä on siunaantunut kolmena vuonna: 1959, 1968 ja 2002. Tarkastelussani olivat Joensuun lentoaseman, Lieksan Lampelan ja Tohmajärven Kemien sääasemat.

Vuonna 1959 Kemiessä yllettiin 25,5:een, vuonna 1968 samoin Kemiessä tasan 26:een ja vuonna 2002 Joensuun lentoasemalla Liperissä 26,4 asteeseen.

 

Helteen todennäköisyys koko Suomessa on 24. elokuuta tämän mukaan 16,4 ja Pohjois-Karjalassa vain 4,9 prosenttia.

Lämpimiä Perttelin päiviä Pohjois-Karjalassa on ollut myös vuosina 1965 (Tohmajärvi 23,6), 1991 (Tohmajärvi 22,4), 1997 (Tohmajärvi 22,2), 2005 (Liperi 22,5), 2006 (Liperi 23,2), 2015 (Liperi 24,3) ja 2018 (Tohmajärvi 23,7).

Lämpimät päivät elokuun lopulla näyttävät yleistyneen 2000-luvulla.

Lampotila-oli-kesaisissa-lukemissa-22-elokuuta Lämpötila oli kesäisissä lukemissa 22. elokuuta. Kuva: Eero Könönen

 

Korkein 24. päivän lämpötila vuosina 1959-2019 on Turussa vuonna 2002 mitattu 29,9 astetta. Harvinaisen korkeita elokuun lopun lämpötiloja mitattiin samana vuonna myös muualla Lounais-Suomessa, mm. Mietoisissa 28,9 ja Tampereella 28,3 astetta.

Terminen kesä jatkuu joskus syyskuun lopulle

Perttelin päivänä sanotaan etelän muuttolintujen valmistautuvan lähtöön ja villi luonto lakkaa lisääntymisensä: ”Ei sikiä siipilintu päivän Perttulin perästä”.

Päivästä ennusteltiin myös syksyn säätä. Sanottiin, että kuinka monta päivää Pertun jälkeen on pääskysiä, niin monta viikkoa on vielä kesää.

Perttelinä voitiin jo nauttia viljellyn maan antimista. Pöytään nostettiin uutispuuro, nauriit ja perunat. Pellavan ja liinan (eli kuituhampun) piti olla kerättynä ja liossa, koska päivän perästä niistä ei saanut enää hyvää kangasta.

Myös rakennuksiin tarvittavat sammalet tuli kerätä ennen Pertteliä.

 

Linnustuskausi on vanhastaan alkanut Perttelinä. Jos tuulet puhalsivat pohjoisesta, sanottiin sen ennakoivan huonoa lintuvuotta.

Myös jäniksen pauloja viriteltiin ja Pohjois-Pohjanmaalla miehet kävivät peurametsällä.

Kylällä nuoret naiset katselivat itselleen Perttelinä heilaa. Tyttöjen sananparren mukaan: ”ennen kesä lehmättä kuin Perttulin yö pojatta”.

 

Lämpinä ja kosteina syyspäivinä ilmassa, puissa ja maan pinnalla häilyy runsaasti hämähäkin seittejä. Vanha kansa sanoi niistä, että ”maa on kiimassa” tai ”maa suonii”.

Maan suoniminen tarkoitti, että paras kylvöaika syysrukiille oli käsillä. Maaemoisen ajateltiin olevan tuolloin valmis ottamaan vastaan vuoden viimeisen kylvön ennen talvea tuloa.

 

Perttelistä saattoi myös alkaa syyskuun loppuun kestävä ”akkainkesä”. Se tarkoittaa kylmän ja sateisen kesän päättävää lämmintä poutajaksoa.

Vaikka Perttelin sanotaan aloittavan syksyn, niin sanottu terminen kesä jatkuu Pohjois-Karjalassakin joskus jopa syyskuun lopulle asti. Termisestä kesästä puhutaan, kun päivän keskilämpötila on kymmenen asteen yläpuolella.

Elokuusta tulossa hieman normaalia lämpimämpi

Elokuun keskilämpötila on tänä vuonna 22. päivän jälkeen Pohjois-Karjalassa hieman yli asteen normaalikeskiarvoja korkeampi.

Lännessä ja etelässä ero normaaliin on Itä-Suomea suurempi, ja Pohjois-Suomessa on ollut yli kaksi astetta normaalia lämpimämpää.

 

Liperin Tuiskavanluodon järviasemalla maksimilämpötilat jäävät yleensä maa-asemia alhaisemmiksi, mutta korkeat yölämpötilat nostavat keskilämpötilan kesäkuukausina maakunnan korkeimmaksi. Tuiskavanluodon keskilämpötila on 22. päivän jälkeen 16,8 astetta.

Toiseksi lämpimintä on ollut omassa mittauspisteessäni Joensuun Reijolassa, jossa olen mitannut keskilämpötilan 16,2 astetta. Joensuun Linnunlahden lukemat ovat 16,0, Joensuun lentoaseman 15,9 ja Nurmeksen Valtimon 15,3.

Loppukuu lienee hieman kuun alkua viileämpi, joten lopullinen keskilämpötila pudonnee muutamalla kymmenyksellä kaikissa tarkkailupisteissä.

Lähteet: Anssi Alhonen (Perttelin päivä), Ilmatieteen laitoksen sääarkisto (24. päivän tilastotiedot ja elokuun 2020 lämpötilat)

Tilastoja

Elokuun keskilämpötila 2020 (tilanne 22.8.), Suluissa normaali koko elokuun keskilämpötila

 Joensuu, Reijola, 16,2                          

Helsinki, Kaisaniemi, 18,0 (16,3)                   

Ilomantsi, Mekrijärvi,  15,2          

Joensuu, Linnunlahti,  16,0                  

Juuka, Niemelä,  14,9 (13,4)           

Lieksa, Lampela,  15,1 (13,8)   

Liperi, lentokenttä,  15,9 (14,8)

Liperi, Tuiskavanluoto,  16,8

Nurmes, Valtimo, 15,3 (13,7)

Sodankylä, Tähtelä,  14,2 (11,7)

Tohmajärvi, Kemie, 15,0 (13,9)

Hellepäivät Suomessa 24. elokuuta 1959-2019:

1959:  27,4 (Kouvola ja Vantaa), myös P-Karjala hellettä

1965:  26,3 (Pori ja Kouvola)

1968:  27,7 (Piikkiö), myös P-Karjala hellettä

1976:  25,8 (Kaarina)

1991:  25,2 (Hattula)

1995:  26,0 (Lapinjärvi)

2002:  29,9 (Turku), myös P-Karjala hellettä

2006:  25,4 (Heinola)

2015:  27,3 (Turku)

2018:  25,9 (Pori)

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta