Perjantai, 14.5.2021 
Tuula
Sään armoilla

Blogi: Uudenvuodenpäivänä paksuja nietoksia ja myös mustaa maata

  • Eero Könönen
  • Eero Könönen
Loppuvuosi saatiin viettää lumisissa maisemissa, vaikka lunta ei vielä Joensuun seudulla ole kuin 10 senttiä. Loppuvuosi saatiin viettää lumisissa maisemissa, vaikka lunta ei vielä Joensuun seudulla ole kuin 10 senttiä.

Uudenvuodenpäivän lumipeite on ollut selvästi ohenemassa viime vuosikymmeninä. Tämä on seurausta ilmastonmuutoksesta ja siitä, että lumipeite tulee leudontuvan syyssään myötä keskimääräistä myöhemmin kuin vielä esimerkiksi 1980-luvulla.

 Joensuun lentoasemalta Liperistä ja Tohmajärven Kemiestä on vertailutietoja lumipeitteen syvyyksistä vuodesta 1959 lähtien. Kummallakin havaintoasemalla seitsemän ohuinta lumipeitettä kymmenestä on 2000-luvulta.

 Näistä seitsemästä vuodesta kolmena vuonna lunta ei ollut lainkaan lentoasemalla 1. tammikuuta ja Tohmajärvellä lumettomia 2000-luvun uudenvuodenpäiviä on ollut kaksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

 Myös tuleva uudenvuodenpäivä on kiilamassa vähälumisimpien joukkoon, sillä 29. päivänä Joensuun Linnunlahdessa oli lunta 9 ja Tohmajärvellä 11 senttiä. Vuoden kahtena viimeisenä päivänä lämpötila liikkunee nollan tuntumassa, eikä suurta uutta lumikertymää ole tulossa.

 

Lumettomat uudenvuodenpäivät Helsingissä jo lähes jokavuotisia

Helsingin Kaisaniemestä yhtäjaksoisia vertailutietoja lumipeitteestä on vuodesta 1912 lähtien. Lumettomia uudenvuodenpäiviä mahtuu pääkaupunkiseudun 109 vuoteen kaikkiaan 29.

Helsingissä lumettomien uudenvuodenpäivien määrä alkaa voimakkaasti kasvaa 1990-luvulta lähtien. Tuolla vuosikymmenellä myös ilmastonmuutos on saanut lisää vauhtia.

Tähänastinen Helsingin huippu on 2010-luvulta, jolla vuosikymmenellä lumipeitteinen vuoden ensimmäinen päivä on toteutunut enää vain neljä kertaa kymmenestä.

Samoin vain neljä kertaa on Helsingissä saatu nauttia kunnon lumipeitteestä vuoden ensimmäisenä päivänä viimeisen 20 vuoden aikana. Runsaasti lunta on ollut vuosina 2002, 2010, 2013 ja runsaslumisimpana 2011, jolloin eteläisin rannikkoseutu oli hukkua lumeen 53 sentin nietoksillaan.

Tuon vuoden avauspäivän lumimäärä on ylittynyt Helsingissä vain kolmesti eli 1932 (62 senttiä), 1916 (61) ja jatkosotavuonna 1942 (54).

 

Vuodet 1971 ja 1981 lumitilaston kärjessä

Pohjois-Karjalan lumisimmat uudenvuodenpäivät ovat vuosilta 1971 ja 1981. Joensuun lentoasemalla lunta oli vuonna 1981 huimat 74 senttiä. Tuona vuonna kunnon lumitalvea oli kestänyt tammikuun alkuun mennessä jo runsaat kaksi kuukautta, sillä pysyvä talvi tuli vuonna 1980 lokakuun loppupuolella.

 Tohmajärvellä vuoden 1971 avauspäivä (74 senttiä) ajaa lumisuudellaan niukasti vuosien 1981 (71) ja 1982 (70) ohi. Myös vuonna 1981 pysyvä talvi tuli aikaisin, aivan lokakuun lopussa, mikä selittää runsaan lumikertymän vuoden 1982 avauspäivänä.

 

Vuoden 2003 alku hyytävän kylmä

Vuosi vaihtui 2003:ksi hyytävässä pakkassäässä. Pohjois-Karjalan ylivoimaisesti kylmin vuoden ensimmäinen päivä oli siis 18 vuotta sitten, jolloin maakunta oli vuodenvaihteessa Suomen kylmyysnapana.

Hyisin paikka koko Suomessa oli Ilomantsin Mekrijärvi, jossa mitattiin asteet -41,2. Myös Lieksan Lampelassa (-40,7), Juuan Niemelässä (-40,3) ja Valtimolla (-40,2) rikottiin maaginen 40 miinusasteen raja.

Erittäin kylmiä vuoden ensimmäisiä päiviä on ollut myös vuosina 2002 (Tohmajärvi -31,9), 1988 (-30,4),  1979 (-30,0) ja 1989 (-29,5). 

Käsittelen tarkemmin vuoden ensimmäisen päivän lämpötiloja seuraavassa blogissani, jossa myös joulukuun lopullinen sääsaldo.

Joulukuusta on tulossa näillä näkymin noin viisi astetta normaalia lämpimämpi ja päättyvästä säävuodesta 2020 kaikkien aikojen lämpimin.

Pihakuuset-peittyivat-lumivaippaan-jouluna Pihakuuset peittyivät lumivaippaan jouluna. 

Tilastoja

UUDENVUODENPÄIVÄ 1.1.

 

Eniten lunta (cm):

 

Helsinki, Kaisaniemi (1912-2020):

 

1932:   62

1916:   61

1942:   54

2011:   53

1966:   52

1934:   51

1982:   47

1926:   44

1938:   42

1946:   39

1971:   35

1967:   32

1919:   30

1960:   29

1989:   29

1977:   28

2002:   28

2010:   27

2013:   26

1978:   25

 

Joensuu (lentoasema 1959-1999, Pyhäselkä 2000-2008, Linnunlahti 2009-2020):

 

1981:   74

1971:   70

1984:   68

1982:   66

1986:   63

1959:   60

1966:   55

1994:   55

1988:   52

1972:   50

1989:   48

2003:   47

1974:   46

1975:   43

1960:   43

2000:   43

1985:   42

1987:   42

2002:   42

1965:   41

 

Lumipeite mitattiin viimeisen kerran lentoasemalla v. 1999 ja alkoi Linnunlahdessa v. 2009

 

Tohmajärvi Kemie (1959-2020):

 

1971:   74

1981:   71

1982:   70

1988:   57

2005:   57

1986:   56

2011:   56

1994:   55

1984:   54

2003:   53

1966:   51

2010:   45

1975:   42

1989:   42

1974:   40

1996:   40

2002:   40

2013:   40

1959:   39

1991:   38

2006: 38                                                                                                                                                                                                                     

Vähiten lunta (cm):

 

Helsinki Kaisaniemi (1912-2020):

 

Lumetonta 1.1.:

 

1912-1920:  ei kertaakaan

1921-1930:  2 kertaa (1925, 1930)

1931-1940:  2 kertaa (1933, 1937)

1941-1950:  2 kertaa (1944, 1945)

1951-1960:  2 kertaa (1952, 1957)

1961-1970:  2 kertaa (1961, 1964)

1971-1980:  3 kertaa (1972, 1973, 1976)

1981-1990:  1 kerta (1983)

1991-2000:  5 kertaa (1991, 1992, 1993, 1995, 1999)

2001-2010:  4 kertaa (2004, 2007, 2008, 2009)

2011-2020:  6 kertaa (2012, 2014, 2016, 2017, 2019, 2020)

 

Lumettomia uudenvuodenpäiviä 109 vuoden aikana (1912-2020:  29

 

Joensuun lentoasema, Liperi (1959-2020):

 

2016:   0

2014:   0

2008:   0

2007:   1

1973:   3

2012:   10

2001:   12

1993:   12

1990:   13

1964:   15

2009:   15

 

Tohmajärvi Kemie (1959-2020):

 

2008:   0

2014:   0

1973:   1

2007:   1

2016:   3

2010:   10

1990:   13

1993:   13

2017:   15

2020:   15

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi