Perjantai, 14.5.2021 
Tuula
Sään armoilla

Blogi: Lunta ja pakkasta helmikuun 10. päivänä – Pohjois-Karjala oli hukkua lumeen 1981 ja 1984

  • Eero Könönen
  • Eero Könönen
Pakkasaamun maisema Reijolasta 5. helmikuuta. Pakkasaamun maisema Reijolasta 5. helmikuuta.

Juuri alkanut helmikuun viikko jatkuu tyypillisessä tämän vuodenajan säässä, jollainen se oli vielä 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. On napakkaa pakkasta ja lunta on reippaasti talven ulkoaktiviteetteihin.

Lämpötila laski maanantaiaamuna koko maakunnassa leudomman sunnuntaipäivän jälkeen nopeasti alle -20 asteen.

Tohmajärvellä mitattiin yön alimmaksi -26,3, Lieksassa -25,4 ja Ilomantsin Mekrijärvellä -24,3 astetta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jo aamupäivän aikana sää kuitenkin lauhtui nopeasti noin kymmenellä asteella. Yö- ja päivälämpötilojen ero aurinkoisen sään vallitessa saattaa olla helmikuussa jopa 20 astetta.

Viime talven ennätyskorkeiden lämpötilojen jälkeen on palattu tyypilliseen talvisäähän niin lämpötilan kuin lumipeitteen osalta.

Helmikuun keskilämpötila vaihteli maakunnan virallisilla mittausasemilla 7. päivän jälkeen Tohmajärven Kemien -12,4 asteesta Ilomantsin Pötsönvaaran ja Juuan Niemelän -13,4 asteeseen. Omassa mittauspisteessäni Pyhäselän Reijolassa keskilämpötila oli -12,3 astetta.

Ilmastonmuutos näkyy kohonneina maksimilämpötiloina

Tutkin Ilmatieteen laitoksen sääarkistosta 10. päivän minimi- ja maksimilämpötilan sekä lumipeitteen paksuuden kolmelta sääasemalta Helsingin Kaisaniemestä, Joensuun lentoasemalta sekä Tohmajärven Kemiestä vuosilta 1959–2020.

Lämpötilavaihtelut voivat Suomessa olla huikeita helmikuussa.

Vuonna 1985 Tohmajärven alin lämpötila oli 10. päivänä -36,0 astetta, mutta vuonna 2016 päivän ylin oli +3,4 astetta. Yhtä suuria lämpötilaeroja oli myös Joensuun lentoasemalla ja Helsingin Kaisaniemessä.

Ilmastonmuutoksen kiihtyminen näkyy selvästi 2000-luvulla entistä useampana plusmerkkisenä maksimilämpötilana.

Huippuna on vuosi 2015, jolloin Kaisaniemen maksimilämpötilaksi tuli 8,3 astetta. Koko valtakunnan korkeimmaksi mitattiin Turun lähellä Kaarinassa lähes kesälämpötiloja hipova 9,6 astetta.

Ilmaston lämpenemistä osoittaa myös, että kaikilla kolmella havaintoasemalla seitsemän korkeinta 10. päivän maksimilämpötilaa ovat kahta lukuun ottamatta 2000-luvulta.

Luminen-talvimaisema-Reijolasta-6-helmikuuta

 

Helsingissä vain vuodet 1998 ja 1990 sekä Liperissä ja Tohmajärvellä vuodet 1998 ja 1962 kiilaavat 2000-luvun vuosien lisäksi kärkiseitsikkoon.

2000-luvulla on ollut myös kylmiä helmikuun 10. päiviä. Seitsemän kylmimmän kärkeen mahtuvat kaikilla kolmella sääasemalla vuodet 2007 ja 2012. Sekä Liperissä että Tohmajärvellä vuoden 2007 lukemat -29,8 ja -31,3 ovat toiseksi kylmimpinä vuoden 1985 jälkeen.

Outokummussa lunta 126 senttiä vuonna 1984

Myös Helsingissä lunta on ollut lähes joka vuosi tarkastelemani 62 vuoden jaksolla 10. helmikuuta.

Vain vuosina 1989, 1990, 1993 sekä 2008, 2016 ja 2020 Kaisaniemen mittatikku näytti nollaa.

Eniten lunta Helsingissä oli kovana pakkastalvena 1966, jolloin mitattiin 70 sentin lumipeite.

Yli 50 sentin nietokset ovat olleet kahtena vuonna (2010 ja 2011) myös 2000-luvulla, vaikka lumipeitteen paksuus on ollut rannikkoseudulla selvästi vähenemään päin.

Pohjois-Karjala oli hukkua lumeen vuosina 1981 ja 1984.

Kumpanakin vuonna lunta oli sekä Tohmajärvellä että Liperissä metrin verran, vuonna 1984 Tohmajärvellä jopa 102 senttiä.

Lumisin Pohjois-Karjalan mittausasema oli vuonna 1984 Outokummun Viuruniemi, jossa lumipeitteen paksuudeksi mitattiin 126 senttiä.

Pohjois-Karjalassa lunta on ollut joka vuosi 10. helmikuuta.

Täällä lumipeite ei ole vähentynyt niin selvästi 2000-luvulla verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin.

Vähiten lunta oli vuonna 2015, jolloin sekä Tohmajärvellä että Joensuun Linnunlahdella oli 15 sentin lumipeite.

Joensuun lentoasemalla sademäärien ja lumensyvyyksien mittaus loppui vuonna 1999, ja olen ottanut lumipeitevertailuuni 2000-luvulta Pyhäselän ja Joensuun Linnunlahden.

Lunta tasaisesti tänä vuonna koko maassa

Lumipeitteen paksuus on kasvanut tänä talvena tasaisesti koko maassa.

Pohjois-Karjala on valtakunnan lumisimpia kolkkia ja myös Etelä-Suomessa on kunnon hiihtokelit. Helsingin Kaisaniemessä lunta oli 7. päivän mittauksessa 30 senttiä ja Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksessa 37 senttiä.

Kilpisjärvi omistaa vielä kaikkien aikojen lumipeite-ennätyksen, kun 19. huhtikuuta 1997 siellä mitattiin 190 senttiä.

Pohjois-Karjalan lumisin paikka oli 7. päivänä Nurmeksen Mujejärvi 63 sentillään.

Ilomantsin Naarvassa lunta oli 59 ja Lieksan Kolilla sekä Juuan Niemelässä 57 senttiä. Joensuun seudullakin on päästy yli 40 sentin.

Suomen lumisimmat mittausasemat olivat 7. helmikuuta Kittilän Kenttärova (71) ja Posion Raistakka (70 senttiä).

Tilastoja

Alimmat lämpötilat 10. helmikuuta (1959-2020):

Helsinki Kaisaniemi:

1985: -25,3

1966: -24,5

1999: -23,1

1980: -21,5

2007: -21,2

2012: -21,1

1996: -20,7

 

Liperi, Joensuun lentoasema:

1985: -32,2

2007: -29,8

1971: -28,9

1966: -28,3

1978: -27,5

1980: -27,0

2012: -26,5

 

Tohmajärvi Kemie:

1985: -36,0

2007: -31,3

1971: -31,2

1994: -30,9

2012: -30,7

1997: -28,8

1970: -28,7

 

Ylimmät lämpötilat 10. helmikuuta (1959-2020):

Helsinki Kaisaniemi:

2015: 8,3

2020: 5,2

1998: 4,8

2008: 3,9

1990: 3,8

2016: 3,7

2002: 3,6

 

Liperi, Joensuun lentoasema:

2015: 3,8

2016: 2,3

2020: 2,2

2019: 1,5

1998: 1,2

2002: 1,1

1962: 1,0

 

Tohmajärvi Kemie:

2016: 3,4

2015: 3,3

2020: 2,8

2019: 1,9

1998: 1,7

2002: 1,4

1962: 1,0

 

Eniten lunta 10. helmikuuta (1959-2020):

Helsinki Kaisaniemi:

1966: 70 senttiä

1979: 62

2011: 59

2010: 56

1977: 55

1967: 54

 

Joensuun seutu:

1984: 100

1981: 97

1994: 84

2003: 83

1974: 80

1988: 80

 

Tohmajärvi Kemie:

1984: 102

1981: 93

1974: 84

2003: 84

2005: 84

2011: 79

Juttua täydennetty 8.2.2021 kello 18:59.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi