Lauantai, 15.5.2021 
Sonja, Sofia, Sohvi
Sään armoilla

Blogi: Vuonna 1991 lähes kesäisiä lämpötiloja huhtikuun alkupuoliskolla - Huhtikuun sää jatkuu tänä vuonna normaalina ajankohtaan nähden

  • Eero Könönen
Reijolan peltoaukeat kuutostien varrella olivat jo lähes lumettomat 7. huhtikuuta. Reijolan peltoaukeat kuutostien varrella olivat jo lähes lumettomat 7. huhtikuuta.

Kesä tekee vääjäämättä tuloaan, vaikka tähän aikaan vuodesta myös takapakkia saadaan pohjoisen kylmän purkausten myötä. Terminen kevät pääsi alkamaan koko maakunnassa 24. maaliskuuta, ja päivälämpötilat jatkavat hidasta nousuaan, mutta varsinaista lämpöpiikkiä ei vielä tänä keväänä ole koettu.

Vuosi sitten lämpöpiikki saatiin, kun maksimilämpötila kipusi Tohmajärven Kemiessä 7. huhtikuuta 15,1 asteeseen, Juuan Niemelässä 13,4:ään ja Joensuun lentoasemalla 13,2:een.

Takatalvi iski lämpöaallon jälkeen vuonna 1991 

Kävin vertailun vuoksi läpi hieman myöhemmän eli 10. päivän lämpötilat 62 vuoden (1959-2020) ajalta viideltä pohjoiskarjalaiselta sääasemalta, eikä viime vuoden 7. päivän huippulukemiin päästy kertaakaan 10. huhtikuuta. Korkein 10. huhtikuuta mitattu maksimilämpötila on Ilomantsin kirkonkylän 13,0 vuodelta 1991.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Olin kirjoittanut säävihkooni 10. huhtikuuta 1991 näin:

”Lämpötila kohosi Hammaslahdessa kevään uusiin ennätyslukemiin +12 astetta. Sää oli täällä Pohjois-Karjalassa verrattain aurinkoinen, joskin ohut utuverho esti auringon täyden loimotuksen. Ilomantsin sääasemalla mitattiin Suomen korkein lukema 13,0 astetta. Lumet ovat lähes kadonneet aukeilta ja paljonko siihen meni aikaa: noin viikko! Lauha virtaus tuntuu vain jatkuvan.”

Vuodenaikaan nähden harvinaisen lämmin sää jatkui vielä neljä päivää. Myös muualla Suomessa lämpeni kunnolla. Lahdessa mitattiin 13. päivänä 17,2, mutta myös Pohjois-Karjalassa lukemat nousivat vielä 10. päivästä: Liperi 14,8 ja Ilomantsi 14,5 astetta.

Sitten iski takatalvi. Huhtikuun 15. päivänä olin kirjoittanut säämuistiinpanoihin seuraavasti:

”Takatalvi yllätti pahemman kerran. Jo yöllä oli satanut hieman lunta, mutta lumi suli jo aamupäivällä nopeasti pois. Lumisade alkoi uudestaan iltapäivällä. Sankan pyryn myötä oli klo 21:een mennessä tullut viitisen senttiä uutta lunta. Maisema muuttui lähes kesäkelien jälkeen talviseksi ja lumipyryn jälkeen luvataan pakkasta ..”

Keskilämpötila pysytteli tämän jälkeen miinuksen puolella aina 23. päivään asti, jonka jälkeen alkoi hienoinen sään lämpeneminen. Kuun viimeisenä päivänä oli 9 lämpöastetta ja vapunpäivänä jo 14 astetta:

”Lämpötila nousi selvästi korkeammalle kuin ennustettiin. Venäjän mantereen lämmintä ilmaa pääsi virtaamaan lähes koko keskiseen Suomeen. Aurinko loimotti vapunpäivänä osin selkeältä taivaalta. Sade alkoi vasta illalla, mutta se jäi lyhyeksi”.

Vapunpäivän lämpimin paikkakunta oli Kouvola 16,0 asteellaan. Tohmajärven Kemien 14,1 oikeutti maksimilämpötilavertailussa neljänteen sijaan. Joensuun lentoasemalla mitattiin 13,5 astetta.

Junaradan-varren-maisemat-olivat-viela-lumiset-3-huhtikuuta Junaradan varren maisemat olivat lumiset vielä 3. huhtikuuta.

Lunta jopa 87 senttiä 10. huhtikuuta

Viiden sääaseman vertailussani lumisinta oli 10. huhtikuuta vuonna 1985, jolloin Joensuun lentoasemalla mitattiin 87 sentin nietokset. Vuonna 1995 oli Ilomantsin kirkonkylässä 85 ja vuonna 1976 Tohmajärven Kemiessä 83 senttiä.

Vähälumiset tai jopa lumettomat huhtikuun 10. päivät ovat yleistyneet 2000-luvulla. Ennen 2010-lukua ei lumensyvyysmittaus näyttänyt maakunnan sääasemilla kertaakaan nollaa, mutta Lieksan Lampelassa nollavuosia on kertynyt viimeisen 11 vuoden aikana jo peräti viisi: 2010, 2014, 2015, 2016 ja 2020.

Lieksan Lampela oli 6. päivän mittauksessa tänäkin vuonna vähälumisin asema 13 sentillään. Paljon ei jäänyt Valtimon kirkonkylä 14 sentin kerroksella.

Rääkkylän kirkonkylässä lunta oli 20, Kiihtelysvaaran Huhtilammilla ja Tohmajärven Kemiessä 21 senttiä, mutta Nurmeksen Mujejärvellä vielä 66 senttiä. Kun sää näyttää pysyvän vesisateen säestämänä myös seuraavat päivät plusmerkkisenä, Lieksassa ja Valtimolla lähestytään nollaa 10. päivään mennessä.

Talvi 2020-21 oli normaalilämpöinen, sotatalvi 1941-42 ennätyskylmä

Virallinen talvijakso joulukuun alusta helmikuun loppuun oli tänä vuonna huomattavasti viimevuotista viileämpi, muttei kuitenkaan poikkeuksellisen kylmä.

Talvikuukausien keskilämpötila oli Joensuun lentoasemalla -7,9, Tohmajärven Kemiessä -8,0 ja Juuan Niemelässä -8,7 astetta. Keskilämpötilaa nosti huomattavan lämmin joulukuu. Tammikuu oli suunnilleen normaalilämpöinen ja helmikuu puolestaan nelisen astetta normaalia kylmempi.

Edellinen talvi 2019-2020 oli kaikilla Etelä- ja Keski-Suomen mittausasemilla säähistorian lämpimin. Esimerkiksi Tohmajärvellä keskilämpötilaksi mitattiin vuosi sitten ennätysasteet -2,2. Kemien havaintohistorian (1927-2021) alin talven keskilämpötila mitattiin ensimmäisenä jatkosotatalvena 1941-42, jolloin asteet painuivat lukemiin -17,1.

Helsingin Kaisaniemessä, josta keskilämpötietoja on poimittavissa vuodesta 1845 lähtien, sotatalvi 1941-42 oli toiseksi hyisin lukemin -12,6. Hieman kylmempää (-12,9) oli vain talvella 1870-71. Myös Helsingissä viime talvi oli selvästi kaikkien aikojen lauhin astein +2,3. Toiseksi lauhinta oli talvella 2007-08, jolloin mitattiin kolmen kuukauden keskilämmöksi +1,4 astetta.

Käyn läpi seuraavassa blogissani tarkemmin kylmimpiä ja lämpimimpiä talvijaksoja. 

Tilastoja:

Lämpimintä 10. huhtikuuta, maksimilämpötilat:

1959-2020

Ilomantsi (kirkonkylä 1959-1999, Mekrijärvi 2000-2020)

1991:  13,0

1969:  9,1

2002:  8,3

1990:  8,0

2010:  7,7

Juuka Niemelä (1962-2020):

2000:  10,4

2002:  10,1

1969:  9,2

1991:  8,9

2005:  8,4

Lieksa Lampela (1971-2020):

2002:  8,6

2000:  8,0

1991:  7,9

2005:  7,7

1984:  6,5

1999:  6,5

Liperi, Joensuun lentoasema (1959-2020):

1969:  10,3

1991:  9,6

2010:  9,4

1984:  9,2

2002:  9,1

Tohmajärvi Kemie (1959-2020):

1991:  12,5

2002:  11,3

2010:  11,2

1960:  9,7

1969:  9,5

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi