Perjantai, 21.9.2018 
Mervi

Komea amiraali ja hehkeä kultasiipi tulivat pihaan – perhosilla nyt hyvä lentosää

amiraaliblogi1


Tänään maanantaina 23. heinäkuuta Otsolan puutarhassa alkoi viimein näkyä yhtä tai kahta hieman useampi päiväperhonen.

Kaksi valkoista lanttuperhosta kieputteli keskenään kukkien yllä ilmeisesti sopivaa kopula- eli parittelupaikkaa etsien.

Jo eilen näyttäytynyt tämän blogin alemman kuvan loistokultasiipinaaras tuli jälleen esille tipsujen lähellä. Kukastaan keltainen ja terälehtien reunoistaan kapeasti valkoinen tipsu on asterikasvi. Tipsut tulivat ja päätyivät pihamaalle Sotkamon Taimistolta tilattujen kahden buddleian lähetyksen kanssa, kiitokset tästä!

Osasivat Sotkamosta kertoa, että tipsut vetävät puoleensa juuri kultasiipiä. Niinpä näyttävät tekevän. Kimmo Silvosen ja kumppaneiden teoksessa Suomen päivä- ja yöperhoset taas lukee, että loistokultasiipien toukat viihtyvät suolaheinällä.

Ja kas kummaa, oikein hyväkasvuinen niittysuolaheinä ilmestyi aiemmin tänä kesänä jostain puutarhaan paikkaan, josta nyt kukkiviin tipsuihin on matkaa kaksi metriä. Sattumaa tai ei, mutta joka tapauksessa mukavaa. Niittysuolaheinää on tullut siirrettyä pihalle, jossa sitä on ollut tänä kesänä kahdessakin kohdassa – eipä olisi uskonut.

Perhosbaari on ollut auki vasta vähän aikaa, ja ensimmäinen tänä kesänä sen löytänyt päiväperhonen on ollut herukkaperhonen, vierailuja tältä lajilta jo muutamia.

Tänään sitten baarin tuoksut huomasi vähän isompi ja komeampi perho, tuo yläkuvan amiraali. Se kävi imemässä nestettä useita kertoja lentäen välillä pois ja palaten taas takaisin. Uusi laji tälle pihalle tänä vuonna.

Amiraaliyksilö vaikutti aivan äsken kotelostaan kuoriutuneelta, joten perhosen alkukehityskään on tuskin tapahtunut kaukana. Kesällä lentävät amiraalit ovat tänne keväällä kauempaa vaeltaneiden yksilöiden jälkeläisiä.

Aivan viime aikoina sää on ollut hyvä perhosten kuoriutumiselle. Vaikka helle on paahtanut ajoittain tukalasti, mikä ei ehkä ole hyväksi hyönteisillekään, niin lämpö yhdistettynä äskettäisiin runsaisiin vesisateisiin on saanut vipinää pikkuolentojen kinttuihin.

Ja sen kyllä huomaa luonnossa ja luontopihoilla muutenkin, hyönteisiä (eikä nyt ole puhe hyttysistä, niitä ei tällä hetkellä täällä ole) on lennossa todella paljon.

Myös pikkulinnut ovat sen hoksanneet, tietenkin. Hetki sitten oli soma katsella, kuinka taitavasti sinitiaisen lentopoikaset napsivat nokkaansa ilmasta ensin tarkalla näöllään huomanneita ötököitä.

Perhos- ja hyönteiskesä alkaa olla täydellisimmillään. Ampiaisiakaan ei ole vielä paljon näkynyt...