Keskiviikko, 21.11.2018 
Hilma

Mäkitervakon siirto onnistui sittenkin – hohtosinisiipi lenteli nurmikon yllä

mkitervakkkoblogi1


Viime kesänä ja yhtenä aiempana jo sitä ennen tuli siirrettyä Otsolan puutarhaan kukassa olleita mäkitervakkoja. Tiedättehän tuon kauniin punertavan kasvin, joka esiintyy runsaana esimerkiksi Lehmon rampin etelärinteellä ja siellä täällä muuallakin maakunnassa sopivan kuivissa paikoissa.

Lehmosta olikohan kolme vai neljä kesää sitten haetut ja pihaan istutetut mäkitervakot eivät juurtuneet eikä niitä ole sen koommin näkynyt. Viime kesänä tervakkoja lähti mukaan Tuupovaaran urheilukentän läheltä lupiinien niittotalkoiden yhteydessä. Oletus oli, että kukkimaan se alkaisi vasta muutaman vuoden kuluttua siirrosta.

Punaisia kukkia ilmestyi jokin aika sitten talon toiseen päätyyn hopeakuusten juurelle talitiaisen käyttämän linnunpöntön alle. Oli sellainen luulo, että ne ovat puna-ailakkeja, niitä kun kukki alkukesän aikana pihamaalla monin paikoin muuallakin.

Tänään sunnuntaina 24. kesäkuuta tuli mieleen tarkistaa, että ovatkohan punaiset kukat sittenkään ailakkeja. Puna-ailakin kukinta kun alkaa olla pihalla ohi, jospa...

Ja kyllä! Kun kasvin vartta varovasti kosketti, se tuntui tahmealta ja kostealta. Osa varresta oli vihreää, osa punaista. Juuri nuo punaiset kohdat olivat ikään kuin tervaisia, mistä kasvi on nimensäkin saanut. Se erittää tuota ainetta karkottaakseen kukilla kiipeäviä muurahaisia tai ehkä joitakin muita hyönteisiä, joista kasvi ei pitäisi. Kukkakin on hieman erilainen kuin ailakilla.

Valokuvaan osui myös toinen kukilla olleista pitkulaisista hyönteisistä, joiden lajin määrittäminen ei tuosta kuvasta onnistunut alan asiantuntijaltakaan. Eipä ihme, kyseessä on jokin lehtipistiäinen, joita on ekspertin mukaan Suomessa yli 400 lajia.

Aiemmin aamupäivällä katse osui puutarhassa matalalla lentäneeseen vaaleansiniseen perhoseen, siis johonkiin sinisiipeen, jollaiseksi yksilö oli melko kookas. Laji paljastui hohtosinisiiveksi.

Päivaperhosia on näkynyt viime aikoina varsin vähän, mutta se on luonnollista tähän aikaan vuodesta. Heinä-elokuussa niitä näkee sitten paremmin, kun uuden sukupolven yksilöt ilmestyvät näkyviin.

Hyttysiä on kyllä riittänyt koko kesän kaupungissakin. Toisin kuin perhoset, ne eivät tuota uutta sukupolvea saman kesän aikana, vaan laji vain vaihtuu toiseen. Välissä saattaa olla lyhyt tauko hyttysten parveilussa, mihin kyllä kiinnittää mielihyvin huomionsa.