Keskiviikko, 14.11.2018 
Iiris

Sitruunavästäräkin bongauksen jälkeen spontaani sitruunaperhonen, hieno päivä siis

sittisblogi


Linnunsuon kosteikolta Kontiolahdelta löytyi helatorstaina sitruunavästäräkki, harvemmin täällä tavattava kauniinkeltainen västäräkki. Löytäjä oli Kalervo Leppänen, jolle siitä iso kiitos.

Pitihän sitä lähteä perjantaiaamuna itsekin yrittämään. Paikalla oli jo pari muuta bongaria, ja muutamia lisää tuli kosteikolla oloaikana. Lintua ei ollut aamun mittaan vielä nähty.

Siinä sitten niitä näitä rupatellessa porukasta hieman erkaantunut Arvo Ohtonen huudahti, että tuossa se nyt on. Ja niinhän se oli, oikein komean näköinen koiras.

Lintua seurattiin penkereeltä samoin kuin muitakin västäräkkejä ja keltavästäräkkejä. Ne pyrähtelivät miltä lie pajuilta toisille ja muille kasveille ravintoa hakien ja samalla kaiken aikaa äännellen.

Aurinko porotti taivaalta, lämpötila nousi. Ei tuullut, ja oli mukavaa. Muutama metsähanhiparvi lensi yli matkallaan kauas koilliseen. Lapinsirri löytyi seisomasta lietteeltä, samoin lapinkirivinen lenteli muutaman kerran äännellen. Vielä mustapyrstökuirikin nähtiin.

Sitten matka jatkui Ohtosen kanssa Selkien kautta kohti Enoa, joka oli päivän pääkohde, muttei enää niinkään lintumielessä. Tuli tehtyä vuoden ensivisiitti Kaltimonjärven kesämökille ja ripustettua puuhun linnunpönttö.

Vanhassa-Kaltimossa lauleskelivat rinnemetsässä sirittäjä ja peukaloinen, Ruohosuon pellolla kiikitti ja saalisti pesintää aloittava tuulihaukka. Sellainen nähtiin myös Kylmärinteellä ja vielä myöhemmin Pohjassakin.

Lounaskulman maukkaan ruuan jälkeen viemään perhosrysää kirkonkylälle tuttuun paikkaan. Niissä puuhissa huomattiin toinen päivän sitruunainen laji, sitruunaperhonen, joka lenteli niityn yllä vähintään yhtä keltaisena kuin kaimavästäräkkinsä. Harmi kun kamera oli jäänyt tuossa tilanteessa autoon.

Rysä saatiin paikoilleen, kiitos tuttavien avusta ja opastuksesta. Kotimatkalle lähdettiin Jakojärven ja Sarvingin kautta. Tuntureille matkalla olleita kapustarintoja oli pelloilla lepäilemässä kaksi parvea, yhteensä noin 70 yksilöä.

Sitruunaperhosesta on muuten peräisin englannin kielen yleisnimitys päiväperhosille. Brittien mielestä perhonen onkin voin värinen, ja siitä tuo sana butterfly on lähtöisin.

Tällaisen retkipäivän jälkeen ei kotona iltaruuaksi mikään muu kelvannutkaan kuin parsa sitruunavoikastikkeessa.