Perjantai, 21.9.2018 
Mervi
Luonto ja erä

Metsästäjät käyttävät harrastukseensa jopa tuhansia euroja vuodessa - kulutus kaksinkertaistunut 1990-luvulta

  • Karjalainen
Metsästykseen liittyvä rahankäyttö on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolen tasosta kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen raportti.

Metsästäjät laittavat rahaa erityisesti varusteisiin, matkustamiseen ja majoituspalveluihin. Keskimäärin suomalainen metsästäjä käytti harrastukseensa 950 euroa vuonna 2008. Sittemmin kulutus on kasvanut ja kasvaa edelleen. Kyselytulosten mukaan etenkin monipuolisesti riistaa pyydystävät ja paljon matkustavat metsästäjät käyttävät harrastukseensa useita tuhansia euroja vuodessa.

Kulutuksella on jo merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Yli 200 000 metsästyskortin lunastanutta henkilöä käy metsällä kauden aikana ja käyttää rahaa esimerkiksi monenlaisiin tavaroihin ja palveluihin. Tästä kulutuksesta kertyy merkittäviä alue- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia, kertoo tutkija Jani Pellikka Lukesta.

Kulutuksen vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat Luken ja Suomen riistakeskuksen mukaan suuruudeltaan 279-359 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäyksen osalta vaikutukset ovat 130-169 miljoonaa euroa, työllisyysvaikutukset 2245-2986 henkilötyövuotta.

Luken professorin Artti Juutisen mukaan vastaavien työllisyysvaikutusten saamiseksi tarvittaisiin satoja uusia pieniä yrityksiä tai jokin suurinvestointi.

- Metsästäjien rahankäytön vaikutusten lisäksi on myös laskettavissa riistalihan arvon kokonaistaloudelliset vaikutukset. Vuonna 2014 riistalihan arvo oli 62 miljoonaa euroa, Juutinen sanoo.

Jani Pellikka muistuttaa, että metsästyksellä on muitakin myönteisiä vaikutuksia. Metsästyksen hyvinvointia lisäävä puoli ei ole mitattavissa tai ostettavissa.

- Mikä arvo on esimerkiksi yhteenkuuluvuudella, jota koetaan metsällä perheenjäsenten tai kavereiden kanssa lapsuuden maisemissa?