Torstai, 15.11.2018 
Janika, Janita
Koti ja perhe

Ruokaharrastaja ei juuri syö ravintolassa - "Kotona voi laittaa parempaa"

  • Karjalainen
Jari Lehikoinen harrastaa ruoanlaittoa. Jari Lehikoinen harrastaa ruoanlaittoa.
Ruoanlaittoharrastus on kasvattanut rajusti suosiotaan 2000-luvulla. Ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan ruoanlaittoon tarvittaviin raaka-aineisiin ja välineisiin satsataan taloudellisesti entistä enemmän.

-  Ennen kaikkea ruoanlaittoharrastukselle annetaan aikaa, josta monella on tänä päivänä niukkuutta. Moni tekee työtä, jonka tulokset eivät ole konkreettisesti käsin kosketeltavissa, ja keittiössä uurastuksen tuloksena valmistuva annos tuo vastapainoa hektiseen työelämään, Mäkelä summaa.

Mäkelän mukaan toinen merkittävä muutos ruokakulttuurissa on yhteisöllisyyden korostuminen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

-  Ruokaa ei tehdä vain itselle, vaan se jaetaan tyypillisesti esimerkiksi perheen, ystävien tai kokkauskerhon jäsenten kesken. Aikaisemmin on mietitty paljon, mitä pitää syödä. Nyt suositusten rinnalle on noussut ruoan ja yhdessä syömisen antama ilo, Mäkelä toteaa.

Mäkelän mielestä Ravintolapäivät ovat esimerkki tällaisesta uutta yhteisöllisyyttä tuottavasta toiminnasta.

Joensuulainen Jari Lehikoinen saattaa viettää viikonloppuisin ruoanlaiton parissa 6-7 tuntia.

Ravintoloissa Lehikoinen syö harvakseltaan.

-  Usein kotona voi laittaa parempaa ruokaa, kuin mitä ravintolassa saa. Lisäksi ruoanlaitto on niin mukavaa, että keittiössä häärii mielellään, Lehikoinen toteaa.

Aiheesta lisää lauantain Karjalaisessa.