Lomailua Unkarin pustalla ratsastaen
Lokakuussakin Unkarissa voi lämpötila kavuta yli 20 asteeseen. Parin tunnin rastsastus pustalla irrottaa hien hevosista ja ihmisistä, ja sen jälkeen ruoka maistuu. Kuva: Pentti Väistö
Ohuenohut hiekka pöllyää, kun ratsukot laukkaavat Pusztavacsin aroilla Unkarissa.
Avaraa, paikoin istutettua tai maatalouskäytössä olevaa pustaa riittää silmänkantamattomiin.
Välillä hevoset lasketaan käyntiin metsäpolulle tammilehtoon tai akaasiapuiden lempeänvihreään varjoon.
Vielä lokakuussakin lämpötila saattaa kivuta Unkarissa yli 20 asteen.
Parituntisen ratsastusvaelluksen jälkeen sekä hevoset että ratsastajat ovat hiestä märkiä ja nälkäisiä.
Hevoset pääsevät syömään laitumelle, jota on aidattu niiden käyttöön 70 hehtaaria.
Ratsastajat kuljetetaan kahdeksan kilometrin päässä Újlengyelissä sijaitsevalle Akác-tanyalle, jossa kokki Mária Simon tarjoilee tuhtia unkarilaista maalaisruokaa: tárkonyos ragulevesiä - rakuunalla maistettua lihakeittoa.
Lisukkeeksi tarjolla on hapankaalisalaattia ja valkoista leipää sekä jälkiruuaksi uunituoretta omenapiirakkaa.
Akác-tanyan unkarilainen emäntä Katalin ”Kati” Mucsi ja suomalainen isäntä Eero Paakkola ruokailevat vieraidensa kanssa samassa pitkässä pöydässä.
Vaikka aamulla kaikki ratsastajat eivät edes tunteneet toisiaan, lounaalla he ovat jo kuin samaa perhettä.
- Maisemat ovat upeat, ja hevosella voi täällä mennä todella lujaa, sanoo jo kahdeksatta kertaa Akác-tanyalla vieraileva Antti Valtanen Vantaalta.
- Eikä täällä tärkeillä, oleminen on mutkatonta ja sen vuoksi niin mukavaa, Sari Sopanen jatkaa miehensä ajatusta.