Maanantai, 24.9.2018 
Alvar, Auno
Matkailu

Rennosti ja hitaasti nautiskellen - jopa kolmannes suomalaisista matkustaa ruoan perässä

  • Eija Marja-aho
  • Kari Rouhiainen
Paikalliset maut ja ruokaelämykset kiinnostavat yhä useampaa matkailijaa. Kuvassa oleva kiinalainen katukeittiö tarjoaa pientä purtavaa lounasaikaan. Paikalliset maut ja ruokaelämykset kiinnostavat yhä useampaa matkailijaa. Kuvassa oleva kiinalainen katukeittiö tarjoaa pientä purtavaa lounasaikaan.

Ruokamatkailusta on tullut yksi matkailun suosituimmista trendeistä, ja sen suosio kasvaa jatkuvasti. Joka kolmas suomalainen kertoo valitsevansa matkakohteen ruokatarjonnan perusteella. Tämä kävi ilmi viimevuotisten matkamessujen teettämästä kyselystä.

Monelle matkailijalle ruoka on kuitenkin vain yksi matkakohteen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Samaan tulokseen on päädytty Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksikön tekemissä tutkimuksissa.

– Suurimmalla osalla suomalaismatkailijoista on hyvin rento ote ruokaan. Ruoka on yksi tärkeä matkakohteen valintaa tukeva tekijä mutta ei tärkein, sanoo yliopistotukija Hannele Räisänen-Kauppinen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

On tosin sellaisiakin turisteja, joille ruoka on kohteen valinnassa ensisijainen kriteeri. Matkamessujen kyselyn mukaan erityisesti nuoret, opiskelijat, liikematkustajat, johtavassa asemassa olevat ja pääkaupunkiseudulla asuvat valitsevat matkakohteensa ruokatarjonnan perusteella.

– Tällaiset kokemuksenhakijat voivat hyvinkin matkustaa johonkin tiettyyn Michelin-ravintolaan tai paikallista erikoisuutta maistamaan, Räisänen-Kauppinen toteaa.

Kotimaassa matkakohteen valitseminen ruokatarjonnan perusteella on hieman harvinaisempaa. Itselle kivojen ravintoloiden löytyminen kohdepaikkakunnalta on kuitenkin tärkeää.

– Myös esimerkiksi pienpanimoihin halutaan tutustua, Räisänen-Kauppinen sanoo.

Syvatty-paellaKarjalainen20180311


Keskivertosuomalainen hakee lomareissujen ruokakokemuksista ennen kaikkea rentoutta ja hitautta.

– Tutkimusten mukaan matkalla syödään kolme kertaa päivässä. Illallinen on päivän tärkein ateria, ja se halutaan nauttia rauhassa. Aamupala on toiseksi tärkein, ja se syödään joko hotellissa tai valmistetaan itse, Räisänen-Kauppinen sanoo.

– Mielenkiintoista on kuitenkin se, mitä syödään näiden aterioiden välissä. Usein se on välipala tai lounas, jonka tarvikkeet haetaan torilta tai ruokakaupasta, ja se nautitaan puistossa tai rannalla. Tai poiketaan pienen kylän ravintolaan ja syödään samaa mitä paikalliset.

Samasta autenttisten kokemusten hakemisesta kertovat nousussa olevat matkailutrendit. Verkkosivusto Momondon keräämien tietojen mukaan viime vuonna keskiössä ollut Instagram-kelpoisten aterioiden syöminen ja arvostetuissa ravintoloissa vierailu alkavat olla ohi.

Ruokamatkailun seuraava askel on siirtyminen kohti autenttisempaa ruokailukokemusta. Paikallistoreilla vierailu ja ruokailu kodeissa yhdessä paikallisten kanssa ovat matkailijoille entistä tärkeämpiä.

Nousevien trendien mukaan erityisesti Japani on tänä vuonna ruokamatkailijoiden kiinnostuksen kohteena. Sinne vetää paitsi ainutlaatuinen keittiö myös perinteiset ruokatorit ja innovatiiviset ruokailukokemukset.


Suomalaisten rento ote ruokailuun näkyy myös siinä, että ruokapaikka valitaan useimmiten paikan päällä. Mutta on myös niitä matkailijoita, jotka hakevat tietoja ravintoloista jo kotimaassa ja valitsevat sen muun muassa sosiaalisen median suositusten perusteella.

– Jos tietoja haetaan etukäteen, motiivina on useimmiten negatiivisten kokemusten välttäminen. Sen sijaan hinta on vasta toissijainen tieto, josta ollaan etukäteen kiinnostuneita, Räisänen-Kauppinen toteaa.

Se, missä suomalaisturisti poikkeaa monista muista matkailijoista, on ruoan valmistaminen. Räisänen-Kauppisen mukaan tutkimukset osoittavat, että suomalainen ei halua tehdä ruokaa ulkomailla. Se näkyy siinä, että syödään ulkona, ja siinä, että turisteille järjestetyt kokkikurssit eivät juurikaan kiinnosta.

Suomalainen kyllä kantaa ruokatuliaisia kotiin: mausteita, makeisia, purkitettuja tuotteita ja juomia.

– Ajatuksena on pidentää lomaa ja hyvää fiilistä kotiin saakka, ja toisaalta halutaan tarjota uudenlaisia ruokakokemuksia ystäville, Räisänen-Kauppinen mainitsee.