Luostarissa on aikaa rauhoittumiselle
Pohjoisvenäläistä kirkkotyyliä edustava Valamon luostarin pääkirkko vihittiin käyttöön vuonna 1977. Kuva: Katja Reijonen
Valamon luostari Heinävedellä on yksi Suomen tunnetuimpia matkailukohteita: luostarissa käy vuosittain yli 160 000 vierailijaa. Matkailu onkin nykyisin Valamon pääelinkeino, ja kaikki matkailusta saadut tuotot käytetään suoraan luostarin ylläpitoon ja kehittämiseen.
Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa toiminut Vanha Valamon luostari evakuoitiin talvisodan tuoksinassa helmikuussa 1940, ja uusi Valamo rakennettiin aiemmin Papinniemen kartanona toimineen tilan maille saman vuoden kesänä.
Vanhasta Laatokan Valamosta saatiin tuotua noin 60 prosenttia kaikesta aineistosta.
Seuraavina vuosikymmeninä luostarin jatkuvuus oli uhattuna veljestön ikääntyessä ja harventuessa.
Veljestö ansaitsi toimeentulonsa 1960-luvulle asti maanviljelyksellä. 1970-luku osoittautui kuitenkin luostarin uudeksi aluksi.
Luostarinmäelle rakennettiin uusi kivikirkko ja veljestöön alkoi saapua uusia kilvoittelijoita.
Myös luostarin pääelinkeino muuttui matkailun lisääntyessä. Nykyään luostari on noin kymmenhenkisen veljestön kilvoittelupaikka sekä Suomen merkittävin ortodoksisen kulttuurin keskus.
Useimmat vierailijat saapuvat Valamoon hiljentymään ja rauhoittumaan. Esimerkiksi joulu ja pääsiäinen ovat luostarissa varsin varattuja ajankohtia.
Luostarilomalla on myös hyvät puitteet ulkoiluun. Vuodenajan mukaan lähiympäristöön voi lähteä muun muassa lenkkeilemään, hiihtämään, pyöräilemään tai patikoimaan. Kesäaikaan Valamon venelaiturilta pääsee myös risteilemään Heinäveden kanavareitille.
Luostarissa on kolme kirkkoa ja kolme tsasounaa. Pääkirkossa toimitetaan päivittäin kaksi jumalanpalvelusta, useimmiten aamukuudelta sekä iltakuudelta.
Luostarin jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille. Kirkkoon voi tulla myös vain hetkeksi rukoilemaan sekä palvelusten aikana että kirkkojen muina aukioloaikoina.
Valamossa voi majoittua joko kaikin mukavuuksin varustetussa hotellissa tai vaatimattomimmissa vierasmajoissa. Kahvila-ravintola Trapesa tarjoaa päivän ateriat sekä pientä purtavaa.
Valamon kulttuurikeskuksen tiloissa toimii Valamon konservointilaitos sekä luostarin kirjasto ja arkisto.
Vuonna 2006 valmistui Kulttuurikeskuksen laajennusosa, joka tarjoaa muun muassa näyttelytilat luostarin historialliselle esineistölle ja vaihtuville näyttelyille.
Tällä hetkellä näyttelytilassa on esillä Valamon aarteet -niminen näyttely, joka on avoinna vieraille huhtikuun puoliväliin. Valamon luostarin kirjasto on erikoiskirjasto, joka palvelee luostarin veljestöä, kansanopistoa, henkilökuntaa, luostarin vieraita sekä kaukolainoillaan lisäksi tutkijoita ja opiskelijoita.
Valamon luostari on Suomen suurin tilaviinien valmistaja. Viininvalmistus luostarissa aloitettiin 1990-luvun lopulla.
Tällä hetkellä luostarissa valmistuu vuosittain noin 85 000 litraa marjaviinejä ja valikoimaan kuuluu kaikkiaan 16 erilaista juomaa. Lisäksi Saksan markkinoille valmistetaan vuosittain 41 000 litraa glögiä.
Viinien pääraaka-aine on mustaherukka, jonka lisäksi viineissä käytetään muun muassa mansikkaa, lakkaa ja variksenmarjaa.
Herukat tulevat pääosin luostarin omista marjapensaista, mutta muun muassa variksenmarjat ostetaan Kainuusta.
Valamon viinit ovat suosittuja tuliaisia. Viininvalmistukseen perehtyneen isä Andreaksen mukaan suosituimpia viinejä ovat Makea jälkiruokaviini, kuohuviinit sekä valikoiman vanhimpiin viineihin kuuluva Vaeltaja.
Viinien lisäksi kotiinviemisiksi voi ostaa matkamuistomyymälästä muun muassa tuohuksia, ikoneita sekä erilaisia mausteita.