Karibian kätketty laakso
Laakson maisemat kalkkikivisine mogote-vuorineen pysäyttävät. Kuva: Sonia Luokkala
Havannan läpi kulkevan maantien liikenne rauhoittuu hämmästyttävän nopeasti suunnatessa länttä kohti. Castron rakennuttaman kuusikaistaisen kulkuväylän tarkoituksena oli avata Kuuban läntisimmän provinssin asukkaille paremmat yhteydet muuhun maahan, mutta tie on vähän käytetty.
Sadan miljoonan vuoden ikäiseen vajoumaan syntyneeseen vehreään laaksoon saapuessaan tuntee löytävänsä itsensä toisesta ajasta. Vallankumous sekä neljättäkymmenettä vuotta jatkuva Yhdysvaltain kauppasaarto ovat pakottaneet pienen alueen tulemaan toimeen omillaan.
Turkoosin, vaaleanpunaisen sekä keltaisen haalistuneissa sävyissä hehkuvien kivisten asumusten verannoilla vanhemman polven edustajat seuraavat sikariaan poltellen hiljaisen Viñalesin elämää.
Katukuvaa hallitsevat kuin uutuuttaan kiiltävät amerikanraudat sekä hevosen selässä matkansa tekevät guajirot, kuubalaiset cowboyt. Vaikuttaa, että Viñalesin kellot eivät ole liikahtaneet sitten vuoden 1959.
Ilmapiiri Pinar del Rion provinssissa on tunnetusti huolettomampi kuin muualla Kuubassa. Antropologi Fernando Ortizin mukaan se juontuu lännen satoja vuosia vanhasta tupakanviljelyn perinteestä.
Kärsivällisyyttä vaativine vaiheineen se on seesteistä, jopa hienostunutta, kun taas idässä vallitseva sokerintuotanto on raskasta ja kuluttavaa.
Viñalesin vuorten varjostamassa ravinteikkaassa maaperässä kasvaneesta tupakasta valmistetut sikarit tehdään alusta loppuun käsityönä.
Maailman parhaita sikareita on mahdollista ostaa edulliseen hintaan suoraan maatilalta, jolloin rahat menevät kokonaisuudessaan viljelijälle. Havannasta ostettaessa hallitus haavii sikareiden tuotosta valtaosan - verojen ja välikäsien kautta viljelijälle jää kymmenen prosentin osuus.
Laakso tunnetaan erikoisista vuoristaan, jotka jurakaudella toimivat laajojen luolastojen tukipilareina.
Miljoonien vuosien saatossa pehmeän kiviaineksen sortuessa jäljelle jäivät vain tylpät kalkkikiviset huiput, joita nykyään reunustaa rehevä, suurelta osin kotoperäinen kasvisto harvinaisine köynnöksineen ja liaaneineen.
Mogotet kätkevät sisäänsä lukuisia luolastoja sekä maanalaisia jokia, joiden pimeissä vesissä on mahdollista uida.
Kymmenen kilometrin päässä Viñalesista löytyy Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin luolasto, muinainen ja vaikuttava, 47 kilometrin mittainen tippukivistä muodostuva Santo Tomas.
Kontrastia laakson maisemiin löytyy Karibianmeren huuhtomilta valkoisilta hiekkarannoilta.
Tunnin ajomatkan päässä Viñalesista sijaitsee historialtaankin mielenkiintoinen Cayo Levisa. Toisen maailmansodan aikaan Ernest Hemingway veneili sen turkoosissa vesissä piilossa saksalaisilta sotilailta, ja läheisen kalastajakylän elämää seuratessaan löysi inspiraatiota kuubalaisen kalastajan elämää kuvailevaan teokseensa Vanhus ja meri.
Useimmat lännen rannat ovat säilyneet luonnonvaraisina, eivätkä valtavat turistikeskukset ole päässeet tuhoamaan niiden mykistävää kauneutta.
WWF:n raportin mukaan Kuuba on maailman ainoa kestävän kehityksen maa. Lohduton selvitys antaa uuden ulottuvuuden luontoelämykseen: täällä jatkuvuus on toistaiseksi turvattu.