Tiistai, 13.11.2018 
Ano, Kristian
Matkailu

Atlantin keskellä Azoreilla

  • Pekka Sorjonen
  • Pekka Sorjonen
Korkeuserojen ansiosta huikeista maisemista pääsee nauttimaan myös ylhäältä päin. Korkeuserojen ansiosta huikeista maisemista pääsee nauttimaan myös ylhäältä päin.

 Azoreiden saariryhmän São Miguelin saari tarjoaa matkailijalle valoa, lämpöä, kiireettömyyttä ja luonnonkauneutta. Tuliperäinen saari sijaitsee keskellä Atlantin valtamerta kaukana kaikesta.
Lensin suomalaisen matkayhtiön lennolla kickbike eli potkupyörä mukanani Ponta Delgadoon, Azoreiden suurimpaan kaupunkiin. Tunsin itseni jonkinlaiseksi uudisraivaajaksi, sillä uskalsin ajatella olevani ensimmäinen potkupyörällä retkeilevä kyseisessä ympäristössä.   
Hotelli, jossa majoituin, sijaitsi pienessä Vila de Aqua de Paun kylässä, noin 20 kilometriä itään saaren pääkaupungista.

Ensimmäinen retki
Lähdin ensiksi kohti Vila Franca do Campon satamakaupunkia, josta laskeuduin meren äärellä sijaitsevalle pikkutielle. Ohitin muutaman pienen kylän ja suuntasin pohjoiseen takaisin valtatielle.
Reitti oli tasainen saaren korkeuserot huomioon ottaen. Rannikolla iltapäivän aurinko hiveli ja lämmintä oli noin 25 astetta.
Reilun neljän tunnin retken päätin majoituskyläni rannikon pienelle hiekkarannalle, jossa nautiskelin kaupasta ostamaani sitruunaolutta. Kiireen tunnetta ei ollut, joten istuskelin rannalla pimeään saakka.

Toinen retki
Seuraavaksi päätin tavoitella  São Miguelin saaren korkeinta kohtaa eli Pico da Varan huippua. Päätietä seuraillen potkin Furnaksen ja Povoacaon kautta kapealle ja mutaiselle vuoristotielle ajatuksena valloittaa vuori päivän aikana.
Muutaman tunnin jälkeen saavuin metsäisellä tiellä mutkaan, josta olin päättänyt kävellä vaikka viidakon läpi huipulle. Reilun tunnin rämmittyäni totesin mahdottomaksi saavuttaa huippu valoisan aikana.
Metsä oli seudulla suoranaista viidakkoa ja eteneminen erittäin hidasta. Päätin palata takaisin, ja päivän jo hämärtyessä laskettelin pettyneenä saaren itäisimpään kaupunkiin Nordesteen.
 Danny De Viton kaksoisolento majaili kaupungin bussiasemalla ja otti suomipojan hoiviinsa tarjoten avokäsin paikallisia juomia. Pikkurikollinen oli pelastukseni, sillä hän neuvoi minulle edullisen kyydin saaren pääkaupunkiin, josta pääsin takaisin majapaikkaani bussilla.

Kolmas retki
 Viimeisenä retkipäivänä suuntasin jälleen saaren korkeimman huipun kimppuun. Ohitettuani pienemmät huiput eli Pico de El-Rein ja Pico Meirinhon epäusko valtasi mieleni: en ollutkaan palautunut riittävästi aikaisemmista retkistäni.
Päätin kurvata Furnasin kylään, jossa tiesin sijaitsevan vulkaanisen kylpylän. Vietin kylässä muutaman tunnin kylpien lämpimässä aasinmaidossa.  

Reissun anti
Kickbike-safari São Miguelille oli vaikuttava kokemus. Vehreät ja jyrkkäpiirteiset maisemat yhdistettynä vulkaaniseen maaperän rehevyyteen tekevät siitä tarujen matkakohteen.
  Tein viikon aikana kaikkiaan viisi potkupyöräretkeä eri puolille saarta, mikä tuntuu paljolta, mutta saarella on niin paljon nähtävää ja koettavaa.  Saaren ihmiset ovat ystävällisiä ja pidättyvän uteliaita outoa kulkijaa kohtaan. Kickbike on kuitenkin kuin koira: ihmisten on sen ansioista helppo lähestyä omistajaa ja juttua riittää. Kaiken kaikkiaan kickbike on uskollinen matkakumppani.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa