Niinistö Münchenin turvallisuuskonferenssissa: Suomi haluaa liittyä Natoon Ruotsin kanssa, mutta Suomen kädet ovat sidotut

Presidentti Sauli Niinistö sanoo Münchenin turvallisuuskonferenssissa Suomen viestin Nato-jäsenyydestä olevan hyvin selkeä. Hän sanoo, että Suomi on ilmaissut halunsa liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa eikä Suomi vaadi eriytymistä.

Niinistö arvioi, että Turkin viestit siitä, että maa haluaa ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyyden, ovat kasvaneet. Hänen mukaansa Turkin viestit ovat kuitenkin aika ajoin muuttuneet. Niinistö lisää, että Turkki päättää, hyväksyvätkö he Suomen Nato-hakemuksen, mutta ei vielä Ruotsin.

Hän sanoo, että Suomen kädet ovat ikään kuin sidotut siihen.

–  Meidän asemamme on kristallin kirkas. Meillä ja Ruotsilla on Nato-hakemukset sitä varten, että ilmaisemme halumme liittyä Natoon.

Hän lisää, että Suomen ja Ruotsin tahto on tulla Naton jäsenmaiksi, mutta Turkin käsissä on se, mitä he haluavat.

Niinistö lisäksi sanoi paneelissa, että Arktisen neuvoston seuraavassa kokouksessa toivottavasti on kaksi uutta jäsenmaata.

^{Niinistö puhui} paneelissa, johon osallistui myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Stoltenberg uskoo, että Suomesta ja Ruotsista tulee Nato-jäseniä ennen seuraavaa Naton huippukokousta, joka järjestetään heinäkuussa Vilnassa.

Stoltenberg sanoi ennen paneelia tällä hetkellä olevan tärkeintä se, että Venäjä voitetaan. Hän sanoi, että puolustukseen laitettavat rahat ovat aina jostain muusta pois, mutta turvallisuus on nyt tärkeintä.

–  Meidän täytyy antaa Ukrainalle se, mitä he tarvitsevat voittaakseen, Stoltenberg sanoi.

^{Hänen mukaansa} ei ole merkkejä siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin suunnittelisi rauhaa. Kaikkein suurin riski hänen mukaansa olisi, että Venäjä voittaisi.

–  Silloin viesti on, että he voivat käyttää voimaa saadakseen sen, mitä haluavat.

Hän lisäsi, että Kiinassa seurataan tällä hetkellä tarkasti, mitä Venäjällä tapahtuu ja millaista hintaa Venäjä hyökkäyksestä maksaa, joten asia on globaali.

^Münchenin turvallisuuskonferenssi on kylmän sodan aikana kehitetty keskustelufoorumi, jossa kokoontuu vuosittain mittava joukko poliitikkoja, sotilaita ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Turvallisuuskokous järjestetään nyt ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä laajensi hyökkäystään Ukrainassa.

Suomessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä Suomen Nato-lainsäädännöstä. Mietintö siirtyy seuraavaksi eduskunnan suureen saliin, jossa sen hyväksymisestä päätetään. Hyväksyminen on tarkoitus tehdä vielä tämän vaalikauden aikana. Tämän jälkeen presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki. Suomesta tulee kuitenkin Naton täysjäsen vasta sitten, kun kaikki Nato-maat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden ja Suomen ratifiointiasiakirjat on talletettu Yhdysvaltain hallituksen huomaan.

Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä samaan aikaan, ja alun perin oli tarkoitus, että maista tulee myös Naton jäseniä samanaikaisesti.

Tällä hetkellä ainoastaan Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Turkista on aika ajoin väläytelty, että maa voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymättä kuitenkaan Ruotsin jäsenyyttä.