play

Australian luonto tuhoutuu nopeasti: nisäkkäiden lajikato nopeampaa kuin missään muualla, kertoo tuore raportti

Useat vakavat maastopalot ovat tappaneet valtavia määriä eläimiä ja tuhonneet laajoja luontoalueita Australiassa viime vuosina. Kuva on joulukuulta 2019. LEHTIKUVA/AFP

Useat vakavat maastopalot ovat tappaneet valtavia määriä eläimiä ja tuhonneet laajoja luontoalueita Australiassa viime vuosina. Kuva on joulukuulta 2019. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Australiassa luonnon köyhtyminen ja nisäkkäiden lajikato on nopeampaa kuin millään muulla mantereella, kertoo tiistaina julkaistu tuore viranomaisraportti. Köyhtymisen syinä ovat muun muassa maastopalot, kuivuus ja ilmaston kuumeneminen.

Raportin mukaan viimeisen viiden vuoden aikana vaarantuneiden lajien listalle on lisätty yli 200 kasvi- ja eläinlajia.

Pelkästään Mustana kesänä tunnetut vuosien 2019–2020 mastopalot tuhosivat yli kahdeksan miljoonaa hehtaaria kasvillisuutta ja ajoivat pakosalle tai tappoivat jopa kolme miljardia eläintä.

Myös Suuren valliriutan tuhoutuminen on jatkunut. Meriveden lämpenemisestä johtuva korallien vaaleneminen tuhoaa riuttaa väistämättä edelleen. On mahdollista, ettei riutta palaa enää koskaan entiselleen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ilmastonmuutoksen seurauksena Australian keskilämpötila on kohonnut 1,4 astetta sitten 1900-luvun alun.

"Emme ole kestävällä tiellä"

Australian ympäristöministeri Tanya Plibersek kutsui raporttia järkyttäväksi ja syytti samalla toukokuussa lopettanutta konservatiivihallitusta siitä, ettei se ollut julkaissut raporttia, joka oli valmistunut jo joulukuussa.

–  Jos jatkamme nykyisellä tavalla, tulemme näkemään entistä enemmän uhanalaisia eläimiä. kuivuneita jokia, tuhoutunutta maata ja kuolevan koralliriutan. Emme ole kestävällä tiellä, Plibersek jyrisi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Plibersek lupasi muun muassa laajentaa suojelualueita, tiukentaa ympäristön suojelua koskevia lakeja ja perustaa uuden, ympäristönsuojeluun keskittyvän viraston.

Ympäristöjärjestö WWF:n Australian maajohtaja Rachel Lowry oli kommenteissaan vielä suorempi.

–  Tämän raportin tulokset ovat sydäntäsärkeviä. Samalla se tuo esille sen järkyttävän johtajuuden puutteen, joka on johtanut tähän, Lowry sanoi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi