play

Boris Johnsonin niukka voitto epäluottamusäänestyksessä kielii epävakauden pelosta – Britannian täytyy osoittaa yhtenäisyyttä sotilaallisen kriisin olosuhteissa, arvioi tutkija

Pääministeri Boris Johnson hallituksen kokouksessa Lontoossa tiistaina. LEHTIKUVA/AFP

Pääministeri Boris Johnson hallituksen kokouksessa Lontoossa tiistaina. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Britannian pääministeri Boris Johnsonin niukka voitto epäluottamusäänestyksessä voi jäädä vain kolhuksi Johnsonin uralla. Pidemmällä aikavälillä Britannian sisäpolitiikkaan vaikuttavat enemmän muun muassa Brexit ja Ukrainan kriisi, arvioi akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

Keskeinen syy konservatiivipuolueen epäluottamuksen esitykselle oli se, että koronarajoituksia rikottiin juhlissa, jotka pidettiin pääministeri Johnsonin virka-asunnolla. Uutistoimisto AFP:n mukaan Johnson on ensimmäinen Britannian pääministeri, jonka on todettu rikkoneen lakia.

Johnson voitti myöhään maanantaina epäluottamusäänestyksen äänin 211–148 ja saa pitää paikkansa konservatiivipuolueen puheenjohtajana sekä maan pääministerinä. Voitosta huolimatta yli 40 prosenttia puolueen päättäjistä äänesti Johnsonia vastaan.

–  Kyse ei ole vain pienestä klikistä konservatiivipuolueen sisällä, vaan tämä vajaa 150 kansanedustajaa kertoo siitä, että tyytymättömyyttä Johnsoniin on hyvinkin laajalla rintamalla, Miettinen korostaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Uusi epäluottamusäänestys voitaisiin järjestää sääntöjen mukaisesti vasta vuoden kuluttua edellisestä kerrasta, joten Johnson on siihen asti turvassa uusilta äänestyksiltä. Sääntöjä on kuitenkin mahdollista muuttaa tulevan lokakuun puoluekokouksessa.

Kyseessä poikkeuksellinen epäluottamuksen osoitus

Aiemmissa konservatiivien epäluottamuslauseäänestyksissä Johnsonin edeltäjät Margaret Thatcher ja Theresa May päättivät kumpikin lopulta jättää tehtävänsä, vaikka voittivat omat äänestyksensä niukasti. He näkivät pääministeriytensä vahingoittuneen liikaa prosessin myötä.

Miettinen vertaakin Johnsonin äänestystä Britannian entisen pääministerin Theresa Mayn epäluottamusäänestyksiin, jotka eivät olleet yhtä tiukkoja Johnsonin äänestyksen kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Voidaan puhua tietyssä mielessä poikkeuksellisesta epäluottamuksen osoituksesta, Miettinen toteaa.

Johnson itse on kiistänyt johtajuutensa olevan aiempaa vaikeampaa, vaikka hänen äänestyksensä tulos oli edeltäjäänsä Mayta huonompi.

Konservatiivipuolueen asema Britannian sisäpolitiikassa ei tällä hetkellä ole erityisen vahva. Puolue laahaa perässä gallupeissa, eikä sillä ole Miettisen arvion mukaan suurta halukkuutta vaaleihin nopeutetussa aikataulussa. Britanniassa seuraaviin vaaleihin on normaalin aikataulun mukaisesti kaksi vuotta.

–  Voi olla, että paine Johnsonia kohtaan kasvaa ennen lokakuun puoluekokousta, Miettinen sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Johtajavaihdos ei olisi konservatiivipuolueen näkökulmasta täysin ongelmaton. Vaarana on, että Johnson hajottaa hallituksen ja julistaa uudet vaalit.

Hallituksen hajoaminen johtaisi uudenlaiseen epävakauteen Britannian sisäpolitiikassa, minkä vuoksi moni poliitikko saattaa pyrkiä osoittamaan tyytymättömyyttä, mutta ei välttämättä halua hajottaa hallitusta. Johnson on kuitenkin kertonut, että ei ole kiinnostunut ennenaikaisista vaaleista.

Äänestystuloksen taustalla yhtenäisyyden kaipuu

Miettisen mukaan äänestystuloksen taustalla on ennen kaikkea Ukrainan sota. Vaikka tyytymättömyyttä Johnsonin toimintaan on paljon, moni pelkää epävakautta.

–  Yleisesti on ajateltu, että tällainen iso kriisi Euroopassa on huono hetki vaihtaa johtajia, Miettinen sanoo.

Konservatiivipuolue ei ole hyvästä vaalimenestyksestä huolimatta pystynyt ratkaisemaan isoja ideologisia kysymyksiä ainakaan kovin näkyvästi esimerkiksi Brexitin osalta. Oppositio eli työväenpuolue on nostanut kannatustaan Britanniassa erityisesti viimeisen vuoden aikana.

Kannatuksen kasvuun liittyy koronakriisin ja siihen liittyvien väärinkäytösten lisäksi Brexit-politiikka, jonka seuraukset ovat alkaneet tuntua Britanniassa aiempaa vahvemmin. Keskeisenä kysymyksenä on inflaatio eli kuluttajahintojen nousu, mihin toisaalta vaikuttaa Brexitin lisäksi myös koronakriisi ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Brexit on kuitenkin tuonut vaikeuksia tavaran liikkumiselle.

–  Nämä ovat kaikki sellaisia kehityskulkuja, jotka ovat selkeästi sataneet opposition laariin, Miettinen tiivistää.

Pidemmällä aikavälillä sisäpolitiikkaan vaikuttavat Brexit ja Ukrainan kriisi

Miettisen mukaan vaarana on, että epäluottamuksen esittämisen takana ollut Johnsonin koronarajoitusten rikkominen luo uusia jakolinjoja konservatiivipuolueen sisälle. Pidempiaikainen vaikutus sisäpolitiikassa kuitenkin on Brexit-prosessilla ja sillä, millaista suhdetta Euroopan unioniin Britannia haluaa tässä tilanteessa edistää.

Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat kovat inflaation paineet sekä se, että konservatiivipuolueen sisällä on edustajia, jotka ajattelevat, että Britannian tulisi hakea läheisempää taloussuhdetta EU:n kanssa.

Britannian sisäpolitiikan tilanne riippuu myös siitä, mihin Ukrainan tilanne kehittyy.

–  Sodasta johtuva kriisiaika tuottaa yhtenäisyyden kaipuuta ja halua tuottaa vakautta poliittiseen kulttuuriin, Miettinen kertoo.

Ilman kriisiä epäluottamusäänestyksen tulos olisi voinut olla toinen. Miettisen mukaan raportti koronasääntöjen rikkomisesta olisi voinut saada enemmän näkyvyyttä. Tämän lisäksi Britannian täytyy osoittaa yhtenäisyyttä sotilaallisen kriisin olosuhteissa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi