Venäjä määräsi joukkonsa vetäytymään Hersonin kaupungista – Ukraina: Ei merkkejä Venäjän vetäytymisestä

Venäjä on määrännyt joukkonsa vetäytymään Hersonin kaupungista Ukrainan eteläosassa. Puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan Venäjän Ukrainan-joukkojen komentaja Sergei Surovikin oli tehnyt "vaikean päätöksen" ja ehdottanut, että joukot vetäytyisivät Hersonista ja asettuisivat puolustusasemiin Dneprjoen itärannalle.

Shoigu hyväksyi ehdotuksen.

–  Näissä olosuhteissa järkevin vaihtoehto on järjestää puolustus Dneprjokea mukaillen, Surovikin vakuutti sotilasjohdon kokouksessa yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

Ukrainan joukot ovat viikkokausia lähestyneet Hersonia. Vaikka niiden eteneminen on hidastunut viime viikkoina, joukkojen huoltamisesta Dneprin yli on tullut erittäin vaikeaa, koska lähes kaikki sillat on tuhottu Ukrainan ohjusiskuissa.

Myöhemmin Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podoljak kuitenkin ilmoitti, ettei vetäytymisestä ole vielä mitään merkkejä. Podoljak kirjoitti Twitterissä, että vetäytymisestä voidaan puhua vasta sen jälkeen kun Ukrainan lippu liehuu Hersonissa.

–  Emme ole nähneet mitään merkkejä siitä, että Venäjä olisi valmis jättämään Hersonin ilman taisteluita. Ukraina katsoo alueet vapautetuiksi tiedustelutietojen, ei televisiossa esitettyjen lausuntojen perusteella, Podoljak kirjoitti.

Venäläisjoukot joutuvat entistä kovempaan paineeseen Hersonin maakunnassa, joka muodostaa erittäin tärkeän maayhteyden Krimin niemimaalle.

Jo ennen sotilaiden vetäytymisen alkamista Venäjä on siirtänyt tuhansittain siviilejä pois kaupungista veneillä. Ukrainan mukaan kyseessä ovat siviiliväestön pakkosiirrot, vaikka Venäjän mukaan siviilit on viety pois taistelujen jaloista.

Surovikinin mukaan kaupungista on siirretty 115  000 ihmistä joen yli.

Hersonin alueen nukkehallituksen johtajiin kuulunut Stremousov kuollut

Ukrainan eteläosassa sijaitsevan Hersonin alueen nukkehallinnon johtajiin kuulunut Kirill Stremousov on kuollut auto-onnettomuudessa, kertoivat venäläiset uutistoimistot keskiviikkona.

Stremousov nimitettiin tehtävään pari kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Hän oli huomattavimpia Venäjän miehityksen kannattajia ja tuli tunnetuksi aggressiivisista lausunnoistaan sosiaalisessa mediassa, kertoo BBC.

Stremousov oli ukrainalainen, ja Ukrainan poliisi oli etsintäkuuluttanut hänet maanpetoksesta epäiltynä.

Zaporizhzhjan nukkehallituksen johtaja Vladimir Rogov sanoi viestipalvelu Telegramissa, että Stremousov kuoli, kun hänen autonsa yritti väistää kuorma-auton kuljettajaa, joka teki "vaarallisen liikkeen".

Joitakin tunteja sen jälkeen, kun Stremousovin kuolemasta oli ilmoitettu, Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu määräsi Venäjän joukot vetäytymään Hersonin kaupungista Ukrainan eteläosassa.

Brittitiedustelu: Kertshinsalmen sillan korjaustyöt jatkunevat ensi syksyyn

Venäläisten ponnistelut Kertshinsalmen sillan korjaamiseksi jatkuvat, mutta siltaa ei todennäköisesti saada täysin toimintakuntoon ennen ensi syksyä, arvioitiin keskiviikkona Britannian sotilastiedustelun tiedusteluraportissa. Venäjän hallituksen antaman määräyksen mukaan korjaustöiden olisi valmistuttava heinäkuun alkuun mennessä.

Sillan maantieosuus oli määrä sulkea kokonaan jo tiistaina, jotta siltaan voidaan asentaa uusi 64-metrinen jänneväli. Tämän lisäksi tarvitaan vielä kolme muuta vastaavaa osaa ennen kuin maantiesilta saadaan kuntoon. Krimin venäläishallinnon mukaan nämä työt olisi määrä saada valmiiksi juuri ennen joulua. Presidentti Vladimir Putinille annetun tilannekatsauksen mukaan rautatiesillan korjaukset aiheuttavat kuitenkin katkoksia maantieliikenteeseen aina maaliskuuhun saakka.

Rautatiesillan korjaukset on määrä saada päätökseen syyskuussa, vaikka Venäjän varapääministeri onkin vakuuttanut, että korjaustöitä tullaan kiirehtimään. Tällä hetkellä rautatieliikenne kulkee yhtä kiskoparia pitkin. Korjaustöiden eteneminen talvikuukausina riippuu paljolti säästä, puolustusministeriö muistuttaa.

Liikenne osittain avatulla sillalla on takkuillut, ja Venäjän joukkojen logististen ongelmien Ukrainassa on arvioitu pahentuneen sillan vaurioiduttua. Samoin toistuvat hyökkäykset Venäjän Mustameren laivaston päämajaan Sevastopoliin ja mahdollinen joukkojen vetäminen Hersonista nakertavat Venäjän uskottavuutta, kun se yrittää vakuuttaa sotilasoperaation sujuvan hyvin.

Venäjältä Krimille johtavalla sillalla tapahtui lokakuussa räjähdys, joka aiheutti kahden ajokaistan sortumisen mereen. Venäjä on syyttänyt Ukrainaa räjähdyksestä.

Patrushev puhuu asekaupoista

Putinin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Nikolai Patrushev on matkustanut Iraniin keskustelemaan turvallisuuskysymyksistä, kertoo venäläinen uutistoimisto Interfax. Uutistoimiston mukaan keskustelut koskevat muun muassa länsimaiden häirintää, jonka kohteeksi sekä Iran että Venäjä ovat joutuneet.

Patrushev on tavannut myös Iranin presidentin Ebrahim Raisin.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) kertoi raportissaan, että Patrushevin on tarkoitus keskustella mahdollisista ohjus- ja droonikaupoista maiden välillä. Ajatushautomon tiedot perustuvat Iranin valtiollisen Nour News Agency -uutistoimiston tietoihin.

EU ehdottaa Ukrainalle 18 miljardin euron tukipakettia

Euroopan komissio ehdottaa 18 miljardin euron tukipakettia Ukrainalle. Tuen avulla Ukrainan on määrä selvitä ensi vuodesta. Tukipaketti tarvitsee vielä EU:n jäsenmaiden hyväksynnän tullakseen voimaan.

Tukipaketissa Ukraina saisi joka kuukausi 1,5 miljardia euroa. Varat annettaisiin 35-vuotisena lainana, jonka korot Euroopan unioni maksaa.

–  Esitämme uutta avustuspakettia tilanteessa, jossa maa on akuutissa hädässä, koska Venäjän hellittämättömät hyökkäykset moukaroivat avaininfrastruktuuria. Tukemme tulee olla vakaata, strukturoitua ja ennakoitavaa, perusteli komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Komissio toivoo, että paketti saataisiin hyväksyttyä niin, että ensimmäinen erä voitaisiin maksaa Ukrainalle tammikuussa. EU on jo tänä vuonna tukenut Ukrainaa 4,2 miljardilla eurolla, ja ennen kuun loppua Ukrainan on määrä saada vielä 2,5 miljardia euroa lisää.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan pelkkä EU:n tuki ei tule Ukrainalle riittämään, sillä maa tarvitsisi sen arvion mukaan kuukausittain 3–4 miljardia euroa pitääkseen hallinnon pyörimässä. EU toivookin, että Yhdysvallat ja muu kansainvälinen yhteisö antaisivat Ukrainalle siinä määrin lisätukea, että tarvittavalle tasolle päästäisiin.

–  Tulemme varmistamaan, että Ukraina selviää tästä sodasta hyvinvoivana maana, joka on matkalla Euroopan integraatioon. Tulemme pysymään Ukrainan tukena niin kauan kuin tarve vaatii, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

-------

Lähteenä myös uutistoimisto AFP