play

Chile valitsee kahden erilaisen tulevaisuuden väliltä – presidentinvaaleissa vastakkain nuori vasemmistolainen ja laitaoikeistolainen ex-diktaattori Pinochetin ihailija

Chilessä järjestetään sunnuntaina presidentinvaalit, joilla voi olla suuri merkitys maan lähivuosien kehitykselle. Lehtikuva/AFP

Chilessä järjestetään sunnuntaina presidentinvaalit, joilla voi olla suuri merkitys maan lähivuosien kehitykselle. Lehtikuva/AFP

STT-Lehtikuva

Chilessä järjestetään sunnuntaina presidentinvaalit, joilla voi olla todella suuri merkitys maan lähivuosien kehitykselle. Chileläiset nimittäin joutuvat valitsemaan presidentinvaalien toisella kierroksella kahden täysin erilaisen ehdokkaan välillä.

Toinen ehdokas on laitaoikeistolainen Jose Antonio Kast, 55, joka ihailee avoimesti Chilen takavuosien diktaattoria Augusto Pinochetia. Hänen vastaehdokkaansa on entinen opiskelijajohtaja, vasta 35-vuotias vasemmistolainen Gabriel Boric.

Kastin ehdokkuus ja suosio on herättänyt huolta niissä, jotka pelkäävät paluuta vuonna 1990 päättyneen sotilasdiktatuurin aikaan.

–  Jos Kast pääsee valtaan, se tulee muistuttamaan hyvin paljon fasistista diktatuuria, sanoo Cambridgen yliopiston chileläinen sosiologi Jorge Saavedra Utman STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kastin hallitsemassa Chilessä olisi syrjintää ja väkivaltaa etnisiä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Sosiaalisten oikeuksien puolustajat ja ammattiliitot joutuisivat ahtaalle. Poliisin ja armeijan läsnäolo kaduilla vahvistuisi. Kast edustaa Pinochetia siviilivaatteissa.

Saavedra Utman kertoo pelkäävänsä Kastin voittoa ja päättävänsä vaalituloksen perusteella, muuttaako takaisin kotimaahansa kymmenen Britanniassa vietetyn vuoden jälkeen.

Nuorten äänestysinto voi ratkaista

Kast sai marraskuussa ensimmäisellä kierroksella noin 28 prosenttia ja Boric noin 25 prosenttia äänistä. Lähin uhkaaja jäi alle 13 prosenttiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viime viikkoina julkistetuissa mielipidekyselyissä Boricilla on ollut niukka, muutaman prosenttiyksikön johto, joka on ollut kaventumaan päin. Vaaleista odotetaan siis erittäin tasaisia, ja kumpi vain voi voittaa.

Ratkaisevaksi vaaleissa nousee Saavedra Utmanin mielestä se, kuinka moni nuori chileläinen lähtee vaaliuurnille. Boricin kannatus nuorempien ikäpolvien ja köyhempien chileläisten keskuudessa on vahvaa, mutta näissä ryhmissä myös äänestysaktiivisuus jää yleensä alhaisemmaksi.

Vaalituloksella on suuri merkitys, koska presidentillä on Chilessä paljon valtaa.

–  Parlamentissa valta on tällä hetkellä jakautunut aika tasaisesti. Mutta presidentillä ja toimeenpanevilla elimillä on liikaa valtaa, he voivat tehdä monia asioita kysymättä parlamentilta mitään, Saavedra Utman sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tekeillä uusi perustuslaki

Vaaleilla on suuri merkitys siksikin, että ensi vuonna uuden presidentin valtakaudella on tarkoitus järjestää kansanäänestys maan uuden perustuslain hyväksymisestä. Perustuslakia laaditaan parhaillaan, ja sen taustalla ovat vuoden 2019 laajat mielenosoitukset, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä.

Mielenosoituksissa vaadittiin muun muassa muutoksia maan eläkejärjestelmään, korkeampia palkkoja, parempaa julkista terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Chilen nykyinen perustuslaki on peräisin Pinochetin valtakaudelta, ja se on monessa suhteessa pitänyt yllä maan uusliberaalia talousjärjestelmää, jossa koulutus ja jopa vesivarat on yksityistetty. Uusliberaalia talousjärjestelmää on kiitelty Chilen suhteellisesta varakkuudesta, mutta se on myös vaikeuttanut epätasa-arvon ratkaisemista.

17 miljoonan asukkaan Chile on ollut viime vuosina Etelä-Amerikan vaurain ja vakain maa. Kapea, pohjois-eteläsuunnassa 4 300 kilometrin pituinen maa on maailman suurin kuparin tuottaja.

Chile liittyi ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan maana talousjärjestö OECD:n jäseneksi vuonna 2010 ja on YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Latinalaisen Amerikan paras maa, samalla tasolla joidenkin itäisen Euroopan EU-maiden kuten Unkarin ja Kroatian kanssa.

OECD on raportissaan kuvannut Chilessä olevan jatkuva ja huomattava epätasa-arvo rikkaiden ja köyhien välillä.

Pinochet kaappasi vallan vasemmistohallitukselta vuonna 1973 ja suhtautui erittäin kielteisesti kaikkeen sosialismilta haiskahtavaankin. Siksi valtion osallisuuden vastustaminen on ikään kuin rakennettu sisään chileläiseen yhteiskuntajärjestelmään.

Uuden perustuslain on toivottu ratkaisevan osan näistä ongelmista, ja Boric kuuluu prosessin tukijoihin. Kast sen sijaan vastustaa sitä, ja toivoo pitäytymistä Pinochetin ajan perustuslaissa.

Lain ja järjestyksen viesti vetoaa

Boric siis edustaa paljolti niitä asioita, joiden vuoksi chileläiset lähtivät kaduille kaksi vuotta sitten. Kast taas edustaa lakia ja järjestystä, ja hänen mielestään nykyinen presidentti, maltillinen oikeistolainen Sebastian Pinera oli liian pehmeä protesteja kohtaan. Pinera lähetti armeijan kaduille kaksi vuotta sitten mellakoinnin hillitsemiseksi, mutta suostui kuitenkin käynnistämään prosessin uuden perustuslain luomiseksi.

Vuoden 2019 protestit ovat myös yksi syy siihen, miksi Kast on saanut niin paljon kannatusta. Kaikki eivät suhtautuneet lämpimästi mielenosoituksiin, jotka yltyivät paikoin väkivaltaisiksi.

–  Monet näkivät ihmisten protestoivan ja tuhoavan paikkoja kaupungeissa ja halusivat lopun sille, Saavedra Utman kertoo.

Vaalit ovatkin polarisoineet chileläisiä niihin, jotka kannattavat yhteiskunnallisia uudistuksia, ja vastavoimaan, joka korostaa lakia ja järjestystä. Vaalien ensimmäinen kierros osoitti, että oikeisto on tekemässä jälleen nousua vasemmistolaisemman vaiheen jälkeen.

Myös rikollisuus ja huumeväkivalta ovat olleet kasvussa Chilessä, joka on perinteisesti kuulunut Amerikan mantereen turvallisimpiin maihin. Tämän vuoksi Kastin edustama lain ja järjestyksen retoriikka vetoaa moniin. Jotkut etenkin vanhemman polven chileläiset myös aidosti haikailevat paluuta Pinochetin aikaan.

Mallia Trumpista ja Bolsonarosta

Kast on pitänyt yllä maahanmuuton vastustamista.

–  Moni ajattelee, että meillä ei itselläänkään mene kovin hyvin ja sitten tulee vielä maahanmuuttajia Keski-Amerikasta, Haitista, Venezuelasta, jotka varastavat eivätkä tee töitä, Saavedra Utman kuvailee.

–  Kast on myös profiloitunut chileläisten arvojen ja chileläisen identiteetin puolustajana.

Tällaiset identiteettipoliittiset seikat ovat Kastin kampanjoinnissa jopa tärkeämmällä sijalla kuin talouspolitiikka.

Saavedra Utmanin mukaan oikeistolaiset chileläiset ovat myös innostuneet Kastista, joka on avoimesti ja rehellisesti oikeistolainen eikä yritäkään olla poliittisesti korrekti. Tässä suhteessa Kastia on verrattu paljon Brasilian presidenttiin Jair Bolsonaroon ja Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Donald Trumpiin.

Pinochetin diktatuurin jälkeisinä vuosina Chilen oikeisto yritti asettua lähemmäs poliittista keskustaa ja vaikuttaa progressiiviselta, mutta tällainen suuntaus näyttää nyt hävinneen laitaoikeistolaisuudelle.

Saavedra Utman pelkää Kastin pyrkivän Trumpin tavoin kieltäytymään tunnustamasta tappiotaan, jos vaalitulos on erittäin täpärä.

Boric pyritty maalaamaan äärivasemmistolaiseksi

Jos Boric voittaisi vaalit, olisi hänelläkin edessään suuria haasteita. Boricin pitäisi Chilen historian nuorimpana presidenttinä saada hajanainen vasemmistokoalitio toimimaan yhtenäisesti ja selvitä vahvan oikeisto-opposition vastustuksesta.

Uuden vasemmistohallituksen pitäisi osoittaa nopeasti kykynsä hallita maata tehokkaasti. Saavedra Utmanin mukaan Chilen liike-elämässä Boriciin suhtaudutaan varauksella, joten edessä olisi paljon tasapainoilua.

–  Heidän täytyisi työskennellä hyvin varovaisesti tyydyttääkseen eri osapuolia, samalla kuitenkin vieden eteenpäin niitä arvoja joita hän edustaa, ja tehdä aitoja muutoksia maan uusliberaaliin rakenteeseen.

Kastin kannattajat ovat pyrkineet maalaamaan Boricista kuvan äärivasemmistolaisena ja kommunistina.

–  Jotkut sanovat, että tässä valitaan kahden ääripään väliltä, mutta Boric edustaa enemmänkin sosiaalidemokratiaa, kun taas Kast edustaa paluuta Pinochetiin. Yksi syy on se, että kommunistit ovat osa Boricin koalitiota ja Pinochetin perintönä kommunistit ovat Chilellä synonyymi pahuudelle.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi