play

Egyptiin rakennetaan hulppeaa uutta pääkaupunkia – projekti hivelee kansallista itsetuntoa, mutta kriitikoiden mielestä kyse on eliitin eristäytymisestä kansasta

Yksi keskeinen motiivi uuden pääkaupungin rakentamiselle on Kairon väestökuormituksen helpottaminen. Kuva rakenteilla olevasta projektista. LEHTIKUVA/AFP

Yksi keskeinen motiivi uuden pääkaupungin rakentamiselle on Kairon väestökuormituksen helpottaminen. Kuva rakenteilla olevasta projektista. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Noin 50 kilometriä itään Egyptin pääkaupungista Kairosta on käynnissä valtava rakennusprojekti. Keskelle aavikkoa nousee Egyptin uusi pääkaupunki.

Alueelle on nousemassa muun muassa uusi presidentinpalatsi, parlamenttitalo, pramea oopperatalo, laajoja puistoja sekä Afrikan korkein rakennus Iconic Tower, jonka hissit ja liukuportaat toimittaa suomalaisyhtiö Kone.

Uuden pääkaupungin lopullista nimeä ei ole vielä päätetty (se tunnetaan englanninkielisellä nimellä New Administrative Capital), mutta se tiedetään, että siitä on tarkoitus tulla presidentti Abdel Fattah al-Sisin hallinnon kruununjalokivi.

Sisi on laittanut paljon paukkuja jättimäisiin infrastruktuurihankkeisiin, joiden hän toivoo sementoivan perintönsä yhtenä Egyptin suurista johtajista. Hankkeet ovat osa Egyptin hallinnon Visio 2030 -strategiaa, jonka on tarkoitus täyttää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Muuallekin maahan ollaan rakentamassa uusia kaupunkeja. Vertailukohtana on pidetty takavuosien presidentin Gamal Abdel Nasserin 1960-luvulla rakennuttamaa Assuanin suurpatoa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Egyptissä asunut vapaa tutkija Annmarie Kiiskinen huomauttaa, että vaikka kriitikoitakin on, moni kansalainen on myös ottanut Sisin megaprojektit mielellään vastaan.

–  Keskivertoegyptiläiselle on hienoa nähdä, että Egyptiä, joka oli jossain vaiheessa tosi rapistunut, korjataan ja rempataan. Sellaiset konkreettiset asiat auttavat ihmiset näkemään presidentin kyvyt, kun tehdään uusia teitä ja muuta, jotka sujuvoittavat elämää. Siihenhän Sisi panostaa ihan selvästi.

Väestöpaine vain pahenee

Miksi hallinto sitten haluaa siirtää pääkaupungin Kairosta, joka on ollut Egyptin pääkaupunki jo noin tuhannen vuoden ajan?

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksi keskeinen motiivi uuden pääkaupungin rakentamiselle on Kairon väestökuormituksen helpottaminen. Hallitsemattomasti paisuneen Kairon metropolialueella asuu yli 20 miljoonaa ihmistä, ja se on Lähi-idän suurin kaupunki.

Tulevina vuosikymmeninä Kairon väkiluvun on ennakoitu jatkavan nopeaa kasvuaan, joten ylikansoituksen ja liikenneruuhkien aiheuttamat ongelmat eivät ole ainakaan helpottamassa.

Väestönkasvu on muutenkin haaste yli 100 miljoonan asukkaan Egyptille, jossa lapsiluvut ovat pysyneet korkeina. Maantieteen vuoksi maan nopeasti kasvava väestö on pakkautunut kapealle hedelmälliselle alueelle Niilin ympärille, kun suurin osa Egyptistä on asumiseen kelpaamatonta autiomaata.

Kaupunkia rakentavan yhtiön mukaan hankealueen suuruus on ensimmäisessä vaiheessa 250 neliökilometriä ja asuntoja on tulossa jopa kahdelle miljoonalle ihmiselle. Pidemmällä tähtäimellä asukkaita pitäisi tulla 6–7 miljoonaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Onko Kairo liian lähellä?

Jotkut asiantuntijat ovat olleet epäileväisiä sen suhteen, pystyykö uusi pääkaupunki ratkaisemaan Kairon väestöpulmaa. Syynä tähän on esimerkiksi se, kuinka lähellä Kairoa uusi kaupunki sijaitsee.

–  Uusi pääkaupunki on minulle mysteeri. Se on jo nyt Kairon reunalla, vaikka kukaan ei ole vielä muuttanut sinne, ja muutaman vuoden kuluessa se laajenee ja sulautuu Kairoon. Se vain kasvattaa väestöntiheyteen liittyviä ongelmia, kaupunkisuunnittelun professori Galila El-Kadi ranskalaisesta IRD-tutkimusinstituutista sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Uuden pääkaupungin rakentaminen puhtaalta pöydältä ei ole ennennäkemätöntä. Tällaisia "keinotekoisia pääkaupunkeja" ovat esimerkiksi Australian Canberra, Nigerian Abuja ja Brasilian Brasilia. Myös Kazakstanin Nur-Sultaniin (entinen Astana) rakennettiin valtavasti uutta, kun pääkaupunki siirrettiin sinne 1990-luvulla.

Egyptin uusi pääkaupunki eroaa kuitenkin esimerkiksi Brasiliasta siinä, että sijaitsee aivan Kairon kyljessä. Vuonna 1960 käyttöön vihitty Brasilia rakennettiin tarkoituksella maan sisäosiin, kauas maan kahdesta suuresta rannikkometropolista Rio de Janeirosta ja Sao Paulosta, mikä antoi sille paremmat mahdollisuudet nousta elinvoimaiseksi kaupungiksi.

Egyptissä vaarana on joidenkin mielestä se, että uusi pääkaupunki ei pysty todellisuudessa kilpailemaan Kairon kanssa, vaan siitä tulee lähinnä valtion työntekijöiden asuinpaikka.

Aiemmat kaupunkiprojektit eivät onnistuneet

Kiiskinen näkee myös hyviä puolia uuden pääkaupungin sijainnissa lähellä itäisen Kairon kaupunkikeskuksia. Hän huomauttaa, että Kairon ympäristöön on aiemminkin rakennettu uusia kaupunkeja helpottamaan väestöpainetta, mutta niiden tavoitteet ovat jääneet puolitiehen.

–  Ne aikaisemmat rakennettiin niin kauas. Jos halutaan, että ihmiset muuttavat keskustasta pois, ei siinäkään ole mitään järkeä, että työpaikat jäävät keskusta-alueelle ja ihmiset joutuvat ajamaan kauhean pitkän matkan päästäkseen töihin ja perheen luokse, Kiiskinen sanoo.

–  Markkinointi on tehty ehkä vähän fiksummin tässä uudessa pääkaupungissa, se on selvästi vedonnut egyptiläisiin.

Uusi pääkaupunkihanke julkistettiin vuonna 2015, pian sen jälkeen kun Sisi oli noussut valtaan vuonna 2013 armeijan syrjäytettyä Muslimiveljeskunnan vallankahvasta. Egyptissä erittäin vaikutusvaltainen armeija on myös kaupungin rakentamisessa isossa roolissa.

Vielä ei ole tiedossa, milloin pääkaupunki siirtyy pois Kairosta, mutta projekti on nytkähdellyt eteenpäin.

Kairon ja uuden pääkaupungin välinen tie on valmistunut, ja rakenteilla on 4,5 miljardia dollaria maksava monorail-linja kaupunkien välillä. Vuonna 2019 Sisi avasi kaupunkiin samaan aikaan sekä Egyptin suurimman moskeijan että maan koptikristityille tarkoitetun Lähi-idän suurimman katedraalin.

Laadukasta mutta kallista asumista

Sisi käski tässä kuussa tiettyjä viranomaisia muuttamaan uuteen pääkaupunkiin jo joulukuussa puolen vuoden kokeilujaksoksi. Kaupunkiin on muuttamassa noin 50  000 virkamiestä, ja tämän määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan kolmen vuoden sisällä.

Kaupungin on tarkoitus tarjota asukkailleen väljempää asumista ja parempi elintaso kuin mikä on mahdollista Kairossa. Siitä pitävät huolen tuliterät asuinrakennukset, koulut, yliopistot ja sairaalat. Kaupungin on myös markkinoitu hyödyntävän älyteknologiaa. Rakentamista on rahoitettu muun muassa asunnonostajien etukäteismaksuilla.

Tarkoituksena on luoda tietynlainen moderni bisnes- ja diplomaattikupla, johon vain varakkaat pääsevät käsiksi. Projektin onnistumisen kannalta voi olla ratkaisevaa, pystyykö hallinto houkuttelemaan tarpeeksi sekä ulkomaisia että egyptiläisiä investointeja uuteen pääkaupunkiin.

Pelkästään väestöpaineiden helpottamisesta ei siis ole kyse. Kiiskinen toteaa, että jo nyt varakkaampaa väestöä on muuttanut Kairon alueen laitamille, missä saasteita ja väentungosta on vähemmän.

–  Jos halutaan oikeasti vähentää painetta keskustassa, täytyisi huomioida muitakin yhteiskunnan segmenttejä kuin ylempää keskiluokkaa. Ne uuden pääkaupungin asunnothan ovat aika hurjan hintaisia.

Hallitsija eristäytyy kansasta

Kriitikoiden mielestä uudessa pääkaupungissa on kyse siitä, että Egyptin eliitti eristäytyy tavallisesta kansasta moderniin kaupunkiinsa. Professori Kadi huomauttaa, että jo faaraoiden aikoina Egyptissä perustettiin hallinnollisia pääkaupunkeja "hallitsijan eristämiseksi kansasta". Sisin hallintoa on kritisoitu itsevaltaiseksi.

Politiikan professori Mustafa Kamel al-Sayyed Kairon yliopistosta muistuttaa, että useimmilla egyptiläisillä ei ole varaa asua uudessa pääkaupungissa.

–  Moderniudeksi kutsuttu visio on vain lännen moderniuden ilmentymismuotojen siirtäminen Egyptiin. Se tarkoittaa pilvenpiirtäjiä, leveitä teitä ja kehittynyttä teknologiaa, Sayyed sanoo AFP:lle.

Todellinen nykyaikaisuus olisi Sayyedin mielestä sitä, että hallitus olisi vastuussa kansalaisille ja tuottaisi kansalaisille laadukkaita palveluja kuten hyvän koulujärjestelmän.

Noin 45 miljardia dollaria maksavaksi arvioitu hanke onkin saanut kritiikkiä myös kustannustensa takia. Noin kolmannes Egyptin väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, ja moni näkisi valtion varoille parempaa käyttöä kuin kiiltävien pilvenpiirtäjien pystyttämisen.

Kiiskinen arvioi, että hankkeessa on osittain kyse myös kilpailemisesta Persianlahden öljyvaltioiden kanssa, jotka ovat kunnostautuneet mahtipontisilla rakennusprojekteilla.

–  Varmaan tässä on myös vähän tällaista alueellisesti näyttämistä. Egypti on kuitenkin perinteisesti ollut arabimaiden johtotähti, ja se hakee uudelleen omaa paikkaansa tässäkin, Kiiskinen sanoo.

Suuret rakennusprojektit myös hivelevät yhteiskunnallisten mullistusten riepottelemien egyptiläisten kansallista itsetuntoa.

–  Heille on tosi hienoa nähdä sellaista vähän jopa patrioottista toivoa, että täältä tämä historiallinen Egypti jälleen nousee.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi