play

Glasgow'n ilmastokokouksen loppulauselmassa vaaditaan fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaa alasajoa – Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja: "Olisi iso askel eteenpäin"

Neuvotteluissa oli mukana lähes 200 valtion edustajat. Lehtikuva/AFP

Neuvotteluissa oli mukana lähes 200 valtion edustajat. Lehtikuva/AFP

STT-Lehtikuva

Glasgow'n ilmastokokouksen loppulauselmaluonnoksessa kehotetaan valtioita rajoittamaan nopeasti riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Samalla maiden tulisi pikaisesti luopua sellaisista hiilivoimaloista, jotka eivät käytä teknologiaa päästöjensä osittaiseen hillitsemiseen.

Muotoiluja fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisesta on uudessa luonnoksessa lievennetty edellisestä, keskiviikon luonnoksesta.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan linjaus fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta olisi iso askel eteenpäin.

–  Tuolla on 500 fossiiliteollisuuden edustajaa delegaatioiden seassa huolehtimassa asioista, ja sitten saataisiin tuollainen päätöslauselma, Ollikainen kuvailee Glasgow'n kokouksen realiteetteja STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hänen mukaansa neuvotteluissa ei ole ikinä aiemmin päästy tällaiseen ilmaisuun, että kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista tulisi päästä eroon.

–  Jos kivihiilimaat päästäisivät sen läpi, niin voisi melkein sanoa, että sieltä on tunkeutunut mielenosoituksista ja kansalaisyhteiskunnasta paine aika tyylikkäästi läpi, Ollikainen sanoo.

Kyse on kuitenkin myös vielä siitä, miten puheenjohtajamaa Britannia saa pidettyä linjansa.

Ilmastohuippukokouksen loppuasiakirjan luonnoksessa kehotetaan lisäksi valtioita muokkaamaan päästötavoitteitaan entistä kunnianhimoisemmiksi jo ensi vuoden loppuun mennessä, kolme vuotta etuajassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ilmastopolitiikka ei voi onnistua ainakaan ilman kahta suurta

Ollikaisen mukaan YK:n kantoihin vaikuttavat keskeisesti esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kivihiilikannat.

Kiina ja Yhdysvallat julkistivat keskiviikkona yhteisen hankkeen, joka tähtää ilmastotoimien tehostamiseen.

Ollikaisen mukaan Kiinan politiikkaan voi sopia toisen supervallan rinnalla esiintyminen, vaikka ilmastotoimissa se onkin selkeästi takamatkalla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Osa Kiinan alueestahan kohtaa ilmastonmuutoksen haitat pahasti, Ollikainen sanoo.

Yhteistyön taustalla on myös ilmastoneuvottelujen pitkä kaari. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkimusprofessorin Antto Vihman mukaan neuvottelemassa olivat nyt samat lähettiläät John Kerry ja Xie Zhenhua, jotka olivat merkittävässä roolissa Pariisin ilmastosopimuksen synnyttämisessä vuonna 2015 Yhdysvaltain Barack Obaman presidenttikaudella.

Vihman mukaan Kööpenhaminan ilmastokokous vuonna 2009 kriisiytyi ja Kiina lähti neuvotteluista ovet paukkuen. Tämän jälkeen Obaman hallinto rakensi ilmastoyhteistyötä Kiinan kanssa kaikilla diplomatian tasoilla.

Vihman mukaan näiden kahden suurvallan yhteistyö on keskeinen edellytys sille, että ilmastokotuksessa saataisiin aikaan tuloksia.

–  Voi asiat silti mennä mönkään, mutta ne menevät varmasti mönkään, jos Kiina kokee olevansa uhattu neuvotteluissa tai Yhdysvallat hylkää neuvottelut kokonaan, Vihma sanoo STT:lle.

Kiinan kannat vaikuttavat hänen mukaansa muihin keskeisiin maihin, kuten Brasiliaan, Intiaan ja Saudi-Arabiaan.

Ilmastokokouksen pitäisi päättyä tänään

Vaikka perjantai on ilmastokokouksen viimeinen päivä, monet Pariisin sääntökirjan viimeistelyn keskeisistä kysymyksistä ovat edelleen vailla ratkaisua. Näihin kuuluvat muun muassa kehittyville maille luvattu kansainvälinen ilmastorahoitus sekä se, millainen raportointijärjestelmä toimille luodaan.

Tutkimusprofessori Vihman mukaan valtioita jakaa eniten päästökaupan markkinamekanismin toiminta.

–  Se valvottaa neuvottelijoita vielä ensi yönä, Vihma sanoo.

Vihma uskoo neuvottelujen venyvän, vaikka puheenjohtajamaa Britannia on toistaiseksi pitänyt kiinni siitä, että neuvottelut loppuvat aikataulun mukaisesti perjantai-iltana.

Myös kehittyvien maiden ilmastorahoituksesta odotetaan yhä seuraavia askelmerkkejä. Rikkaat maat ovat sitoutuneet maksamaan köyhille maille vuosittain sata miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuoteen 2025 saakka.

Ollikaisen mukaan kehittyvien maiden ilmastorahoitus on yksi tärkeimpiä ehtoja sille, että ne ylipäänsä ovat vahvemmin mukana.

–  Sehän on ollut hirmuinen pettymys, että kehittyvät maat eivät ole pystyneet tuottamaan sitä sataa miljardia vuosittain, mitä on luvattu, Ollikainen sanoo.

Jatkossa ilmasto nousee kansainvälisen politiikan keskiöön aaltoina

Yhtenä ilmastokokouksen valopilkkuna Vihma pitää uusien maiden ulostuloja omien ilmastotavoitteidensa kanssa.

Näin ovat tehneet monet kehitysmaat, jotka eivät ole aikaisemmin tuoneet pitkän aikavälin tavoitteita.

–  Se kertoo siitä, että tietynlainen vuoroveden vaihtuminen on käynnissä.

Vihma nostaa esiin Vietnamin, Intian, Indonesian ja Saudi-Arabian.

Kaikki maat eivät kuitenkaan ole antaneet sitoumuksiaan. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Ollikaisen mukaan taustalla on esimerkiksi valtion oma fossiilisen energian tuotanto, jolloin intresseissä voi olla pikemminkin päätösten jarruttaminen.

Vuosikymmeniä Venäjää hallinnut presidentti Vladimir Putin ei ole paikalla ilmastokokouksessa, mutta Ollikainen näkee muutoksen myös Venäjän politiikassa.

–  Aikanaan Putin on kieltänyt ilmastonmuutoksen olemassaolon, sitten todennut, että Venäjä hyötyy (ilmastonmuutoksesta).

Nyt Putin on todennut, että ilmastonmuutos on ongelma ja Venäjä on tuonut pöytään oman hiilineutraaliustavoitteensa.

Sekä Ollikainen ja Vihma uskovat, että jatkossa ilmastonmuutos nousee kansainvälisessä politiikassa yhä keskeisemmäksi.

–  Välillä se vaipuu muiden kriisien ja konfliktien alle, ja välillä nousee entistä isompaan osaan, Vihma pohtii.

Lähteenä myös AFP.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi