Egyptin ilmastokokouksen lopputulos otettiin pettyneinä vastaan

Egyptin COP27-ilmastokokouksessa on saatu aikaan sopimus, joka jäi monen tahon mielestä liian laihaksi. Kokouksen keskeisimpänä saavutuksena voidaan pitää kaikkein haavoittuvimpien maiden tueksi perustettua ilmastorahastoa. Lisäksi maat vahvistivat viime vuonna Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen pyrkiä rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomen ympäristöministeriön mukaan merkittäviä uusia päästövähennyssitoumuksia ei kokouksessa kuultu.

Kokouksessa päätettiin myös ilmastonmuutoksen hillintää lähivuosina käsittelevästä työohjelmasta, jonka avulla päästövähennyksiä eri sektoreilla vauhditettaisiin ja hyviä käytäntöjä jaettaisiin systemaattisemmin, ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa. Tämän lisäksi saavutettiin sopu markkinamekanismeja koskevien sääntöjen toimeenpanosta. Ympäristöministeriön mukaan ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, että mekanismi varmasti lisää päästövähennyksiä suhteessa valtioiden kansallisiin panoksiin.

YK ja Euroopan unioni pettyneet lopputulokseen

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmaisi heti, ettei hän ole tyytyväinen ilmastokokouksen lopputulokseen. Guterres kertoi lausunnossaan, että päästöjä on vähennettävä merkittävästi nyt, eikä kokous hänestä onnistunut huomioimaan tätä.

Pääsihteeri muistutti, että 1,5 asteen tavoite edellyttää valtavia investointeja uusiutuvaan energiaan ja fossiilisista polttoaineista irtautumista.

–  Maailma tarvitsee edelleen jättimäisen loikan ilmastokunnianhimossaan, Guterres sanoi.

Myös Euroopan unioni on pettynyt sopimukseen, joka ei ole EU:n mukaan tarpeeksi kunnianhimoinen päästöjen vähentämisen osalta. Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans ilmaisi pettymyksensä lopputulokseen kaksi viikkoa kestäneen kokouksen päätöstilaisuudessa.

–  Sopimus ei tuo suurimmille päästöjen aiheuttajille tarpeeksi suuria lisävaatimuksia lisätä ja nopeuttaa päästöjen vähentämistä, Timmermans sanoi.

Tämä ei ole Timmermansin mukaan riittävä askel eteenpäin ihmisten tai planeetan näkökulmasta.

EU ajoi yhdessä useiden muiden maiden ja maaryhmien kanssa viime vuonna sovitun kivihiilen polttamisen alasajon lisäksi sitä, että maat sitoutuisivat vähentämään nopeasti myös kaikkien muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. EU ja useat muut maat toivoivat kokouksen päätöksiin kirjausta siitä, että globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun mahdollisimman pian ennen vuotta 2025, ympäristöministeriö tiedotti.

Ohisalo: Sopimus ei heijasta kiirettä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo olevansa pettynyt ilmastokokouksen tuloksiin.

Kokouksessa vahvistettiin viime vuonna Glasgow'ssa tehty sitoumus, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Ohisalo kertoo ympäristöministeriön tiedotteessa, että Egyptin kokouksen päätökset eivät kuitenkaan heijasta kiirettä saada tämä rajaus tehtyä.

–  Olen pettynyt siihen, minkälaiset kirjaukset kokouksesta saatiin päästöjen vähentämisestä, Ohisalo sanoo tiedotteessa.

Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF suhtautuu myös kriittisesti uusiin kirjauksiin lämpenemisen rajaamisesta.

–  Vitkuttelun seurauksena riski siitä, että maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5 asteen kriittisen rajan, kasvaa entisestään, WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo järjestön tiedotteessa.

Rahasto tukee katastrofeista kärsiviä köyhiä maita

Kokouksessa sovittiin vahinkojen ja menetysten rahastosta, jonka varoilla korvataan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä haavoittuvassa asemassa olevissa maissa. YK.n pääsihteeri Guterres kutsui rahastoa tarpeelliseksi poliittiseksi viestiksi luottamuksen rakentamiseksi, mutta hän painotti, ettei se riitä.

Eräänlainen voitto ilmastotaistelussa rahasto joka tapauksessa on, sillä keskustelujen alkaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset eivät olleet virallisella asialistalla. Kehittyvät maat kuitenkin ajoivat asiaa voimakkaasti yhteistuumin, mikä mursi varakkaiden saastuttajien vastustuksen. Varakkaat maat ovat aiemmin vastustaneet ajatusta, koska ne ovat pelänneet loputtomia maksuvelvoitteita.

Vahinkoihin ja menetyksiin luokitellaan monenlaisia ja -laajuisia ilmastovaikutuksia, kuten äkkitulvien mukanaan viemiä siltoja ja koteja sekä merenpinnan nousun vuoksi katoamisuhan alla olevia kulttuureita ja kokonaisia saarivaltioita.

Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif sanoo, että YK:n ilmastokokouksessa tehty päätös ilmastorahastosta haavoittuvien maiden tukemiseksi on keskeinen askel kohti oikeudenmukaisuutta.

Pakistan, joka on väestömäärältään maailman viidenneksi suurin valtio, on vastuussa vain 0,8 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Samalla se on yksi eniten ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääriolosuhteista kärsivistä maista.

Aiemmin tänä vuonna Pakistan kärsi tuhoisista monsuunitulvista, jotka peittivät veden alle lähes kolmanneksen koko maasta. Tuhot vaikuttivat yli 30 miljoonan ihmisen elämiin. Tuhojen korjaaminen maksaa arviolta lähes 29 miljardia euroa.

Samalla kun Pakistanissa on kärsitty tulvista, esimerkiksi Somaliaa uhkaa kuivuuden aiheuttama nälänhätä. Monia ilmastokriisistä eniten kärsiviä maita koettelee myös kiihtyvä inflaatio ja paisuva velkataakka. EU vaati tekstin muotoiltavaksi niin, että Kiinan kaltaiset varakkaat kehittyvät maat eivät ole rahaston hyötyjinä. Lisäksi eurooppalaiset halusivat laajan rahoittajapohjan, mikä viittaa Kiinaan ja muihin hyvin pärjääviin kehittyviin maihin.

Monet ongelmallisimmat kysymykset jäävät siirtymäkomitean ratkaistaviksi. Komitea raportoi ensi vuoden Dubain ilmastokokoukselle, jonka on määrä saada rahasto toimintaan. Suomen ympäristöministeriön mukaan kokouksessa päätettiin lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin teknistä tukea tarjoavan Santiago-verkoston toiminnan käynnistämisestä.

EU kohtasi moraalisen ongelman

EU ilmoitti lauantaina, ettei se hyväksynyt isäntämaa Egyptin pohjapaperia, koska siinä ei pyritty vähentämään päästöjä riittävästi. Timmermans sanoi tuolloin, että EU jäisi mieluummin vaille tulosta kuin saa huonon tuloksen. Hänen mukaansa Euroopan unioni oli valmis kävelemään ulos ilmastoneuvotteluista.

Kokouksen päätyttyä Timmermans kommentoi EU:n kohdanneen "moraalisen dilemman", koska sopimus oli riittämätön päästövähennysten suhteen. Päätös ilmastorahastosta sai EU:n kuitenkin pysymään mukana loppuun asti.

–  Kävelemmekö ulos ja siten tapamme rahaston, josta haavoittuvimmat maat taistelivat kovasti vuosikymmeniä? Emme. Se olisi ollut suuri virhe ja suuri menetetty mahdollisuus taistella ilmastonmuutosta vastaan, hän kommentoi kokouksen jälkeen.

----

Lähteenä myös AFP