Härkätaistelukielto ei edennyt Ranskan parlamentissa – vasemmistolaisen kansanedustajan lakiesitys on ollut punainen vaate monille Etelä-Ranskan kaupungeille

Yritys kieltää härkätaistelut Ranskassa ei etene äänestykseen maan parlamentissa. Mielipiteitä jakanutta lakiesitystä ajanut kansanedustaja veti esityksen pois torstaina.

Lakiesityksen oli tarkoitus edetä äänestykseen parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa, mutta kansanedustajat olivat tehneet siihen yli 500 muutosehdotusta, joista monen tarkoituksena oli hidastaa esityksen käsittelyä ja vaikeuttaa sen päätymistä äänestykseen.

Lakiesitystä oli ajanut vasemmistolaisen Alistumaton Ranska -puolueen kansanedustaja Aymeric Caron, joka on vegaani ja eläinoikeusaktivisti ja kutsuu härkätaisteluja barbarismiksi. Caron sanoi olevansa hyvin pahoillaan, kun hän ilmoitti kansalliskokoukselle lakiesityksen poisvetämisestä.

Yleinen mielipide Ranskassa on härkätaistelujen kieltämisen puolella, mutta kansalliskokouksen oli silti odotettu äänestävän lakiesitystä vastaan. Ranskan hallitus ja vallassa oleva koalitio ovat olleet haluttomia ärsyttämään kiellolla Etelä-Ranskan härkätaistelualueita. Presidentti Emmanuel Macron oli sanonut, ettei laki ole prioriteetti.

Lakiesitys olisi kumonnut nykyisessä eläinsuojelulaissa olevan poikkeusluvan härkätaisteluille. Se voidaan myöntää paikkakunnilla, joilla härkätaistelut ovat "katkeamaton paikallinen perinne." Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Ranskan eteläosassa sijaitsevat Bayonne, Mont-de-Marsan, Arles, Beziers ja Nimes.

Perinne vastaan etiikka

Härkätaistelut levisivät Ranskaan Espanjasta 1850-luvulla. Joillekin kaupungeille ne ovat tärkeä matkailutulojen lähde, ja kaupunkilaiset pitävät niitä tärkeänä perinteenä ja osana elämäntapaansa.

Härkätaistelujen kannattajat järjestivät viime lauantaina mielenosoituksia samaan aikaan kun eläinaktivistit osoittivat mieltään härkätaisteluja vastaan Pariisissa. Härkätaistelukeskustelu onkin korostanut Ranskassa Pariisin ja maaseudun sekä pohjoisen ja etelän välisiä vastakkainasetteluja.

–  Caron haluaa hyvin moralisoivalla sävyllä selittää meille Pariisista käsin, mikä on hyvää tai pahaa etelässä, Mont-de-Marsanin pormestari Charles Dayot sanoi.

Caron oli perustellut ajamaansa kieltoa sillä, ettei jonkin asian asema perinteenä voi riittää moraaliseksi perusteeksi sen jatkamiselle.

–  On perinteitä, jotka olemme saaneet pysäytettyä, kun ne eivät enää ole olleet linjassa yhteiskuntamme eettisten periaatteiden kanssa, jotka onneksi kehittyvät, Caron sanoi torstaina ennen kuin veti lakiesityksensä pois.

Ranskassa surmataan joka vuosi noin tuhat härkää. Härkätaistelujen eettisyys on puhuttanut viime vuosina myös monissa muissakin maissa, joissa niitä on harjoitettu, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Meksikossa.