Ruotsissa on nostettu ensi kertaa syyte lapsisotilaiden käyttöön liittyvistä sotarikoksista. Ruotsista Syyriaan lähtenyttä 49-vuotiasta naista epäillään siitä, että hän oli auttanut värväämään poikaansa lapsisotilaaksi.

Syyttäjien mukaan nainen matkusti Syyriaan vuonna 2013 liittyäkseen terroristijärjestö Isisiin.

Hänen epäillään yhdessä muiden kanssa mahdollistaneen pojan käytön lapsisotilaana Syyriassa. Poika kuoli vuonna 2017 täytettyään 15 vuotta, syyttäjänvirasto kirjoittaa tiedotteessa.

Viranomaisten mukaan jutun rikosnimikkeet ovat vakava sotarikos ja vakava kansainvälisen oikeuden rikkominen.

Tukholman käräjäoikeudessa nostetun syytteen mukaan rikokset tapahtuivat elokuun 2013 ja toukokuun 2016 välisenä aikana.

Epäilty palasi Ruotsiin 2020

Syyttäjänviraston mukaan naisen poika "oli rekrytoitu, ja tätä oli käytetty jatkuvasti osallistumaan suoraan aseellisten ryhmien, mukaan lukien terroristijärjestö Isisin, vihollisuuksiin".

Syyttäjän mukaan tutkinta tukee arviota, että poika oli kotona asuessaan koulutettu osallistumaan vihollisuuksiin.

–  Pojalla oli sotilasvarusteita ja sotilasaseita ja häntä käytettiin taistelussa sekä esimerkiksi propagandatarkoituksiin, syyttäjä sanoo.

Syyttäjät pitävät rikosepäilyjä vakavina muun muassa siksi, että naisella oli erityinen vastuu lapsesta, jonka huoltaja hän oli.

Nainen palasi Ruotsiin joulukuussa 2020, ja hänet pidätettiin epäiltynä pakkoavioliitosta. Kyseisen rikosepäilyn esitutkinta on lopetettu.

Koillis-Syyrian leirit turvallisuusriski

Suomen suojelupoliisi on arvioinut aiemmin, että Isisin vetovoima on heikentynyt sen jälkeen, kun se menetti alueensa Syyriassa ja Irakissa vuonna 2019. Silti ääriliikkeen verkostot ovat yhä vahvoja.

Supo on huolissaan ylisukupolvisesta radikalisoitumisesta, jota on havaittu Suomessakin. Sen mukaan Suomessa on perheitä, joissa radikalisoituminen on edennyt jo kolmanteen sukupolveen ja lapset saattavat kasvaa pienestä pitäen radikaalissa ympäristössä.

Suomen ulkoministeriö on puolestaan arvioinut, että Koillis-Syyrian leirit muodostavat turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi väkivaltaisen ääriajattelun ja radikalisaation torjunta käy.