play

Koronarajoituksia puretaan läpi Euroopan korkeista tartuntamääristä huolimatta – jopa kovaa linjaa vetänyt Hollanti taipui avaamaan yhteiskuntaa

Hollannissa kahvilat, ravintolat, museot ja elokuvateatterit saivat avautua keskiviikkona. Kuva baarista Rembrandtpleiniltä Amsterdamista. LEHTIKUVA/AFP

Hollannissa kahvilat, ravintolat, museot ja elokuvateatterit saivat avautua keskiviikkona. Kuva baarista Rembrandtpleiniltä Amsterdamista. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Useita Euroopan maita yhdistää koronaviruspandemian osalta tällä hetkellä kaksi asiaa: päivittäisissä tartuntamäärissä tehdään jatkuvasti ennätyksiä, mutta toisaalta koronarajoituksia ollaan purkamassa.

Tiukkojen rajoitustoimien suosio on laskenut selvästi omikronmuunnoksen joulukuusta lähtien aiheuttaman tartunta-aallon aikana, ja monissa Euroopan maissa on myös ollut viime viikkoina suuria mielenosoituksia koronarajoituksia ja rokotepasseja vastaan. Koronakuolemien määrä ja sairaalakuormitus ovat jääneet tuntuvasti aiempia aaltoja alhaisemmiksi, vaikka tartuntamäärät ovat selvästi korkeammalla. Tästä on kiittäminen sekä rokotuksia että omikronin suhteellista lievyyttä aiempiin virusmuotoihin verrattuna.

Monia Euroopan maita yhdistää myös se, että koska testikapasiteetti ei enää ole pysynyt omikronin nopean leviämisen kyydissä, viralliset tartuntaluvut vastaavat entistä huonommin todellista tartuntatilannetta. Sen vuoksi sairaalakuormituksen merkitys epidemiatilanteen mittarina on korostunut, ja sairaalaluvut ovat vahvistaneet taudin lieventymisen.

Suomi on toiminut tammikuussa jossain määrin toisin kuin eurooppalaiset verrokkimaansa. Vaikka ilmaantuvuusluku ja sairaalakuormitus ovat olleet monia Euroopan maita alhaisemmalla tasolla, Suomessa on ollut käytössä monessa suhteessa yhtä tiukat rajoitukset kuin rokotuksia edeltävänä aikana.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Englanti poisti koronarajoitukset

Britannia oli ensimmäinen Euroopan maa, johon omikronaalto iski täydellä voimallaan, ja siellä aalto on myös pisimmällä. Tartuntamäärät kääntyivätkin Britanniassa tammikuun puolivälissä nopeaan laskuun jyrkän nousun jälkeen.

Britanniassa ei nykyisen aallon aikana otettu missään vaiheessa käyttöön niin tiukkoja rajoituksia kuin aiemmissa aalloissa, koska korkean rokotuskattavuuden ja omikronin aiheuttaman suhteessa lievemmän tautimuodon ansiosta viruksen tappavuus on huomattavasti vähentynyt.

Tammikuun edetessä rajoituksia on edelleen purettu, ja torstaina valtaosa koronarajoituksista poistui Englannissa. Maskien käyttö julkisissa tiloissa ei enää ole pakollista, eikä koronapassiakaan ole enää pakko käyttää esimerkiksi tapahtumissa tai yökerhoissa, vaikka tapahtumajärjestäjät kyllä voivat halutessaan sitä edellyttää. Etätyösuositus poistui jo aiemmin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pääministeri Boris Johnson on myös kertonut haluavansa, että positiivisen koronatestituloksen saaneiden ei olisi enää pakko eristäytyä. Nykyiset säännöt sen suhteen ovat voimassa 24. maaliskuuta asti, mutta Johnson haluaisi muutoksen voimaan jo aiemmin.

Skotlannissa ja Walesissa on vielä voimassa rajoituksia, muun muassa koronapassivaatimus yökerhoihin. Nekin ovat kuitenkin helpottamassa rajoituksiaan.

Tanska luopuu rajoituksista rytinällä

Tanskassa on ollut viime aikoina Euroopan korkein ilmaantuvuus, osittain sen takia, että maan testimäärät ovat olleet maailman suurimpia. Tartuntamäärät ovat jatkaneet kasvuaan läpi tammikuun, mutta tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on lähes puolittunut tammikuun alkupäivien huipusta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tanskan hallitus ilmoittikin keskiviikkona, että maa purkaa koronarajoituksensa 1. helmikuuta. Roskakoriin lentäisivät niin ravintolarajoitukset, rokotepassin käyttö kuin maskipakotkin.

Maassa luotetaan siihen, että korkea rokotuskattavuus suojaa riittävästi lievemmältä omikronilta. Terveysministeri Magnus Heunicke sanoi parlamentille osoitetussa kirjeessä haluavansa, ettei covid-19-tautia enää luokiteltaisi yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Ruotsi purkanee rajoitukset helmikuussa

Ruotsissa on menty suurimman osan pandemiasta muita Pohjoismaita kevyemmällä rajoituslinjalla. Omikronaallon aikana maa on ottanut käyttöön tukun rajoituksia, jotka ovat kuitenkin olleet Suomea löysempiä. Esimerkiksi baarit ja ravintolat saavat olla auki kello 23 asti. Yleisötilaisuuksiin saa ottaa enintään 50 ihmistä, ja rokotepassia käyttämällä enintään 500.

Tartuntamäärät ja sairaalahoidon kuormitus Ruotsissa ovat kehittyneet hyvin samaa tahtia Suomen kanssa. Koronakuolemia Ruotsissa on kirjattu tammikuussa päivittäin 10–20, mikä on vain pieni osa kevään 2020 ja viime talven aaltojen lukemista.

Ruotsissa terveysministeri Lena Hallengren ilmoitti keskiviikkona, että useimmat rajoitukset voidaan purkaa 9. helmikuuta, ”jos tilanne on tasaantunut siihen mennessä”.

Kuukausi sulkutilaa riitti hollantilaisille

Tiukan linjan omikronaallon aikana valinneisiin maihin kuuluu Suomen ohella Hollanti, jossa on ollut käytössä viime viikkoina ehkäpä Euroopan tiukimmat koronarajoitukset. Joulun alla maa meni käytännössä sulkutilaan, mutta tiistaina pääministeri Mark Rutte ilmoitti, että kahvilat, ravintolat, museot ja elokuvateatterit saavat avautua keskiviikkona.

Hollannissa tartuntamäärät ovat rajoituksista huolimatta nousseet tammikuussa ennätyslukemiin. Kuolemien määrä on kuitenkin pysynyt matalalla, ja kuolemia kirjataan nyt monta kertaa vähemmän kuin esimerkiksi marras-joulukuun vaihteessa maata koetelleen deltamuunnoksen aiheuttaman aallon aikana. Tehohoidonkin tarve on laskenut korkeista tartuntamääristä huolimatta.

Rutte sanoi hallituksen ottavan riskin rajoitusten poistossa, mutta perusteli päätöstä ”suurilla jännitteillä ja avunhuudoilla”, joita tiukat rajoitukset ovat aiheuttaneet ravintola- ja kulttuurialoilla. Näillä aloilla on oltu tyytymättömiä tiukkoihin rajoituksiin, kun samaan aikaan esimerkiksi erikoisliikkeet, kuntosalit ja kampaamot saivat avautua jo 15. tammikuuta.

Hollanti löysäsi samalla myös esimerkiksi koulujen karanteenisäännöksiä.

Ranskassa hurjia tartuntamääriä

Ranskassa tartuntamäärät ovat ampuneet tammikuussa omikronin myötä pilviin. Viime päivinä tartuntoja on kirjattu joka päivä keskimäärin yli 300  000, mikä on moninkertainen määrä aiempien aaltojen huippulukemiin nähden.

Ranskassa omikron on aiheuttanut tuntuvaa sairaalakuormitusta, mutta ei yhtä paljon kuin aiemmissa aalloissa. Tehohoidon tarve näyttää ohittaneen huippunsa jo pari viikkoa sitten, ja on nyt lievässä laskussa.

Ranska aloittaa koronarajoitusten vaiheittaisen purkamisen 2. helmikuuta. Muun muassa urheilu- ja kulttuuritapahtumien yleisörajoitukset (2  000 sisätiloissa, 5  000 ulkotiloissa) poistuvat. Ilmoittaessaan tästä viime viikolla pääministeri Jean Castex sanoi, että epidemia-aallon hiipumisesta on rohkaisevia merkkejä.

Ranskassa on laitettu paljon paukkuja rokotepassiin, jonka saamiseksi ei enää tämän viikon maanantaista lähtien kelvannut negatiivinen testitulos.

Saksakin luottaa koronapassiin

Saksassakin on tehty tammikuussa uusia ennätyksiä tartuntamäärissä, mutta ilmaantuvuus on silti yhä alhaisempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Sairaalakuormitus ja kuolemien määrä puolestaan ovat laskeneet loppuvuodesta, jolloin delta kuritti Saksaa.

Saksan terveysministeri Karl Lauterbach arvioi viime viikolla, että tartuntamäärien huippu saatetaan saavuttaa helmikuun puolivälin tienoilla.

Saksassa on otettu käyttöön koronapassi, jota edellytetään esimerkiksi baareissa ja ravintoloissa. Maassa on voimassa myös yli 10 hengen yksityiset kokoontumiset kieltävä rajoitus.

Espanja haluaa normalisoida koronan

Espanjan hallitus on ollut etunenässä johtamassa keskustelua siitä, että koronaviruksen jäädessä pysyvästi väestössä kiertäväksi siihen pitäisi alkaa suhtautua muiden kausivirusten tapaan.

Pääministeri Pedro Sanchez sanoi Espanjan tekevän tiedeyhteisön kanssa työtä, jotta covid-19:n kanssa voitaisiin siirtyä pois pandemiavaiheesta.

Espanjassakin kirjataan nyt tartuntoja moninkertaisesti aiempiin aaltoihin nähden, mutta kuolemien määrä on vielä kaukana pahimmista huipuista. Tehohoidon tarve on pysynyt vakaana, ja on vain hitusen korkeammalla kuin viime kesän delta-aallon aikana. Joitain koronarajoituksia on jo alettu purkaa.

Itävallassa loppuvuotta parempi tilanne

Itävallassa ilmoitettiin keskiviikkona, että marraskuussa delta-aallon aikaan voimaan astunut rokottamattomien sulkutila päättyy maanantaina.

Liittokansleri Karl Nehammerin mukaan sairaalakuormitus on nyt helpottanut sen verran, ettei sulkutilaa enää tarvita.

–  Prioriteettimme on pitää rajoitukset niin vähäisinä kuin mahdollista, ja käyttää niitä vain niin kauan kuin on ehdottoman välttämätöntä, Nehammer sanoi.

Itävallan parlamentti hyväksyi viime viikolla kiistanalaisen lain, joka tekee koronarokotuksista pakollisia aikuisille 4. helmikuuta alkaen. Pakkorokotuslakeja ei ole käytössä missään muussa Euroopan maassa.

Itävaltaa koetteli marraskuussa raju deltamuunnoksen aiheuttama aalto, joka laantui joulukuussa. Omikron sai tartunnat uudestaan nopeaan nousuun vuodenvaihteen tienoilla, ja nyt tartuntamäärät ovat jo selvästi suuremmat kuin marraskuun aallon aikana. Kuolemien määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut liikahduksia.

Israel aloittaa neljännet koronarokotukset osalle aikuisista

Israel aloittaa toisten tehosterokotteiden eli neljänsien rokoteannosten antamisen osalle täysi-ikäisestä väestöstään. Rokotettavia ovat muun muassa perussairauksista kärsivät täysi-ikäiset sekä terveydenhuollon työntekijät.

Asiasta kertonut terveysministeriön johtaja Nachman Ash viittasi tutkimustuloksiin, joiden mukaan neljännen Pfizerin rokoteannoksen saaneella esiintyi vasta-aineita 3–5 kertaa niin paljon kuin vain kolme annosta saaneella.

Ikääntyneiden neljännet rokotukset aloitettiin Israelissa jo aikaisemmin. Maan 9,4 miljoonan väestöstä yli 600  000 on jo saanut neljännen annoksensa.

Israelin johtava terveysviranomainen päätyi eri linjalle kuin asiantuntijapaneeli, joka oli päivää aiemmin suositellut neljännen rokotteen tarjoamista koko aikuisväestölle.

Sanomalehti Haaretzin mukaan suosituksen puolesta äänesti 33 jäsentä 49-henkisestä paneelista. Arvostelijoiden mukaan suosituksen tueksi ei ollut kertynyt tarpeeksi dataa.

Aktiivisesta rokottamisesta huolimatta Israelin tartuntaluvut ovat olleet monen muun maan tapaan ennätysluokkaa omikronmuunnoksen levitessä. Rokotusten katsotaan kuitenkin suojaavan vakavalta taudilta myös omikronin kohdalla, vaikka suoja tartuntoja vastaan on ollut heikompi.

Israelissa on tähän mennessä todettu kaikkiaan 8  513 covid-19-tautiin liitettyä kuolemantapausta.

-----

Lähteenä myös AFP, Our World in Data, TT, BBC.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi