Jakautunut kongressi lamauttanee lainsäätämisen Yhdysvalloissa – Tutkija: Kukapa vihollisen kanssa yhteistyöhön ryhtyisi?

Näyttää siltä, että Yhdysvaltojen kongressissa ei saada paljoa aikaan seuraavan kahden vuoden aikana, tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksesta arvioi STT:lle.

Tammikuusta alkaen valta kongressissa jakautuu puolueiden kesken. Republikaanipuolue on varmistanut enemmistön edustajainhuoneeseen. Senaatin enemmistö varmistui jo aiemmin demokraateille.

–  Nyky-Yhdysvalloissa puoluepoliittiset rajat ylittävä yhteistyö on todella vähäistä. On hyvin vaikea tehdä kompromisseja, tehdä sellaista lainsäädäntötyötä, mitä alun perin kongressin oli tarkoitus tehdä, Lindén kertoo.

Poliittinen järjestelmä on Yhdysvalloissa suunniteltu niin, että puoluerajoja ylittäviä kompromisseja voitaisiin hakea kongressissa. Nykyään järjestelmä on Lindénin sanoin rikki, ollut jo pidemmän aikaa.

–  Tilanne on kiristynyt sellaiseksi, että ei enää ajatella puolueiden olevan poliittisia yhteistyökumppaneita tai edes poliittisia vastustajia, vaan ajatellaan, että ne ovat vihollisia. Kukapa nyt vihollisen kanssa yhteistyöhön ryhtyisi?

Republikaanit pääsevät tekemään Bidenille kiusaa

Jakautunut kongressi merkitsee sitä, että demokraattien ja presidentti Joe Bidenin on jatkossa huomattavasti vaikeampi saada lakiesityksiä hyväksytyksi.

Demokraatit voivat jakautuneessa kongressissa kuitenkin edelleen nimittää ihmisiä moniin merkittäviin virkoihin, sillä presidentti tekee nimitykset ja senaatti vahvistaa ne ilman edustajainhuoneen väliintuloa. Ex-presidentti Donald Trump käytti samaista nimitysvaltaa ahkerasti demokraattien otettua edustajainhuoneen enemmistön haltuunsa syksyn 2018 välivaaleissa.

Republikaanit puolestaan voivat tehdä Bidenille kiusaa, kuten demokraatitkin tekivät Trumpille tämän ollessa presidenttinä. Koska demokraatit ovat saaneet senaatin hallinnan, tuomio mahdollisista Bidenia vastaan nostettavista virkasyytteistä olisi kuitenkin vapauttava.

–  Ennen vanhaan se, että edustajainhuone oli eri puolueen hallussa kuin presidenttiys, ei tarkoittanut, että heti tulisi virkasyytteitä, Lindén huomauttaa.

Nykyään tilanne voi olla toinen.

Edustajainhuoneen puhemieheksi noussee Trump-myötäilijä

Edustajainhuoneen puhemieheksi on mahdollisesti nousemassa republikaanien Kevin McCarthy, jonka republikaanien ryhmä valitsi puhemiesehdokkaakseen tiistaina. Edustajainhuoneen puhemies on Yhdysvaltain poliittisessa hierarkiassa kolmanneksi korkea-arvoisin henkilö presidentin ja varapresidentin jälkeen.

Lindénin mukaan McCarthyn nimitys ei ole vielä läheskään varma. Edustajainhuoneen puhemieheksi pääsemiseen tarvitaan oman puolueen sisältä merkittävää kannatusta, ja on mahdollista, että Trump-mieliset edustajat asettuisivat mieluummin jonkun toisen ehdokkaan taakse. Lindén kuitenkin pitää McCarthya tällä hetkellä todennäköisimpänä valintana puhemieheksi.

–  Vaikka hän ei ole trumpisti, hän on ollut valmis myötäilemään Trumpia ja trumpisteja edistääkseen omaa uraansa. Siinä mielessä hän voi olla hyväksyttävä vaihtoehto puhemieheksi sekä puolue-eliitin että trumpistien silmissä, Lindén kertoo.

Yksittäisille edustajainhuoneen jäsenille "kohtuuttoman paljon poliittista valtaa"

Lindénin mukaan valtavia ongelmia edustajainhuoneen toiminnassa tulee aiheuttamaan republikaanien niukaksi jäävä enemmistö.

Tulos on vielä ratkeamatta muutamassa vaalipiirissä, ja paikkajako on uutiskanava CNN:n mukaan tällä hetkellä republikaanien hyväksi 218–210. Niukka enemmistö merkitsee sitä, että republikaanien puoluejohdolla on kova työ saada puolueen edustajat pysymään äänestyksissä ruodussa, mikä voi antaa erilaisille ryhmittymille paljon valtaa edustajainhuoneessa.

–  Yksittäiset edustajainhuoneen jäsenet saavat kohtuuttoman paljon poliittista valtaa, koska lähes jokaisen pitää äänestää lakiesitysten puolesta.

Omaa agendaansa ajava äärilaidan republikaaniedustaja voi esimerkiksi kieltäytyä äänestämästä oman puolueensa lakiesityksen puolesta, jos hänelle tärkeää lakialoitetta ei olla ottamassa käsittelyyn.

Lindénin mukaan perinteinen ajatus puoluekurista ja puolueiden sisäisestä solidaarisuudesta onkin osin murentunut Yhdysvalloissa.

Bidenin viimeisten lainsäädännöllisten saavutusten hetki käsillä?

Bidenin on ensi vuoden alusta alkaen huomattavasti vaikeampi saada lakiesityksiään hyväksytyksi.

Lindén toivookin, että tämän vuoden puolella läpi saataisiin vielä samaa sukupuolta olevien parien avioliitto-oikeuden turvaavan lakialoitteen lisäksi ainakin vaalilakiuudistus. Se selkiyttäisi kongressin roolia ja presidentin valintaprosessia.

–  Laki pyrkii vastaamaan moniin niistä huolenaiheista, joita on herännyt sen jälkeen, kun Trump yritti vuonna 2020 käytännössä kumota legitiimin vaalituloksen, Lindén kertoo.

Mitä ikinä loppuvuodesta saadaankin aikaan, jää se Lindénin mukaan todennäköisesti Bidenin tämän presidenttikauden viimeiseksi lainsäädännölliseksi saavutukseksi.

–  Jos hän vielä jotain muuta saa aikaan, pitää sen tapahtua jollain muulla areenalla kuin lainsäädännön parissa. Ulkopolitiikassa presidentillä on paljon liikkumavaraa ilman kongressia, Lindén muistuttaa.